Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho lähtee tavoittelemaan perussuomalaisten puheenjohtajuutta. Hän ilmoitti asiasta Youtube-videolla.
Halla-aho sanoo olevansa politiikassa siksi, että haluaa muuttaa asioita. Hän lisää, että on huono ”seurustelu-upseeri” ja viihdyttäjä.
Halla-aho lukee vahvuuksiinsa ”paksun nahkan ja kovan pään”. Hän sanoo, ettei juurikaan pelkää, mitä hänestä ajatellaan.
Vahvaa maahanmuuttokritiikkiä
Halla-aho katsoo useimpia kannattajia yhdistäväksi liimaksi kansallismielisyyden. Hänen mukaansa Suomessa julkisen vallan ensisijainen velvollisuus on puolustaa suomalaisia ja heidän etuaan.
Hänen mukaansa perussuomalaisia yhdistää näkemys siitä, että Suomi ei voi olla globaali sosiaalitoimisto, johon ”kenellä tahansa on oikeus lampsia sisään elätettäväksi ja esittää röyhkeitä vaatimuksia”.
Halla-ahon mukaan perussuomalaisia yhdistää usko siihen, että lakien tulee suojella kansalaisia rikollisilta eikä rikollisia tekojensa seurauksilta.
Halla-aho edustaa perussuomalaisten maahanmuuttokriittisintä siipeä. Halla-aho on saanut kirjoituksistaan tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Halla-aho on kirjoittanut Scripta – kirjoituksia uppoavasta lännestä -blogiaan vuodesta 2003 lähtien. Blogin pohjalta syntyi myös keskusteluareena Hommaforum.
Puheenjohtaja valitaan kesällä
Perussuomalaisten puheenjohtajakilpaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet Halla-ahon lisäksi muun muassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sekä kansanedustajat Leena Meri ja Veera Ruoho.
Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Timo Soinin tilalle valitaan kesäkuussa puoluekokouksessa Jyväskylässä. Käytössä on kahden äänestyskierroksen malli, jossa toiselle kierrokselle pääsee kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.
Perussuomalaisten puoluekokouksissa ei ole monista muista puolueista poiketen erillisiä kokousedustajia, vaan kokous on avoin kaikille puolueen jäsenille.
Suuria äänimääriä vaaleissa
Halla-aho pyrki eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja sai reilut 2 000 ääntä, mutta ei tullut valituksi. Vuonna 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana ehdokkaana, ja hän sai lähes 3 000 ääntä.
Halla-aho lupautui ehdokkaaksi myös europarlamenttivaaleihin vuonna 2009, mutta perussuomalaiset eivät hyväksyneet häntä puolueen ehdokkaaksi. Halla-ahon kannattajat ehtivät kerätä lähes 3 700 nimeä valitsijayhdistystä varten, mutta Halla-aho ei lähtenytkään ehdokkaaksi.
Vuonna 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisiin, ja seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä. Yhteensä Halla-aho sai ääniä yli 15 000.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Halla-ahon muun muassa ulkomaalaisasioita käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Halla-aho kuitenkin luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan.
Taustalla olivat Halla-ahon saama sakkotuomio blogikirjoituksesta sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta. Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.
Vuonna 2014 Halla-aho valittiin europarlamenttiin maan toiseksi suurimmalla äänimäärällä heti Alexander Stubbin (kok.) jälkeen.
Halla-aho on opiskellut Helsingin yliopistossa venäjää vuosina 1995–2000. Hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista vuonna 2006.
