Kotimaa

Mainos

Elämää ei kannata rakentaa vain lastenlasten varaan

Arja Juholalle muutto Kittilästä Rovaniemelle oli onnistunut ratkaisu. Uudella kotipaikkakunnalla asuu kuusi lasta ja yhdeksän lastenlasta. -Kannattaa valita sellainen asunto, että mahdollisimman moni lapsi mahtuu yökylään yhtä aikaa, Juhola neuvoo muuttoa suunnittelevia. Trampoliinilla hyppivät lapsenlapset Jade, Mette ja Saaga Poikela. KUVA: Anssi Jokiranta
Kotimaa 7.8.2017 12:03
Riku Lavia

Harkitse tarkkaan, ennen kuin muutat lastenlasten perässä toiselle paikkakunnalle.
Ystäväpiiri ja harrastukset jäävät vanhalle kotiseudulle.

Monen isovanhemman haave on muuttaa lähemmäksi toisella paikkakunnalla asuvia lapsenlapsiaan. Muutto on yleensä mieluisa myös lasten vanhemmille, jotka saavat hoitoapua.

Asiantuntijat kuitenkin varoittavat rakentamasta liian ruusuisia pilvilinnoja isovanhemmuuden suhteen.

Ennen muuttopäätöstä pitää pohtia tarkkaan, miten sopeutuu asumaan vieraalla paikkakunnalla ja mitä muuta sisältöä elämälle sieltä löytyy lastenlasten lisäksi.

Muutto koskettaa koko perhettä

Muutto lastenlasten perässä toiselle paikkakunnalle vaikuttaa kaikkiin kolmeen sukupolveen.

Kannattaa miettiä, kohtaavatko lasten vanhempien ja isovanhempien odotukset, Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) ohjelmajohtaja Marie Rautava sanoo.

– On syytä sopia yhteisistä pelisäännöistä. Muuten voi käydä niin, että isovanhemmat kokevat tehneensä ison uhrauksen, jota ei arvosteta. Lasten vanhemmista voi tuntua, että isovanhemmat puuttuvat liikaa lapsiperheen elämään ja kasvatukseen.

Muuttopäätöksen pitää sopia kaikille osapuolille.

– Voi olla, että vain toinen isovanhempi haluaisi muuttaa. Mitä se tarkoittaa toiselle isovanhemmalle, joka kaipaa enemmän omaa tilaa ja rauhaa?

Rautava muistuttaa lisäksi vastavuoroisuudesta. Kun isovanhemmat ikääntyvät ja terveys heikkenee, ovatko lapset vuorostaan valmiita auttamaan heitä?

Jos omat vanhemmat ovat vielä elossa, myös he vaikuttavat valintaan, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin sanoo.

– Kuusikymppisillä on usein lapsenlapsia ja iäkkäät vanhemmat, jotka tarvitsevat tukea.

Mitä tapahtuu sosiaalisille verkostoille?

Muutossa ystäväpiiri ja harrastukset jäävät vanhalle kotiseudulle. Uudella paikkakunnalla ei välttämättä ole mitään muuta tuttua kuin lasten perhe. Mitä kauemmaksi muuttaa, sitä hankalampi on pitää yllä vanhoja ystävyyssuhteita.

Etenkin eläkeläiselle uusien sosiaalisten verkostojen rakentaminen voi olla vaikeaa.

Ystävyyssuhteiden syntyminen edellyttää yleensä yhteisiä kokemuksia. Eläkeläisille tällaisia kokemuksia ei välttämättä synny, kun ei enää käydä töissä tai kuskata lapsia hoitoon ja harrastuksiin.

Jos muuttaa silloin kun on vielä työelämässä, uuden työn kautta uusi asuinpaikka tulee helpommin tutuksi, Vanhustyön keskusliiton Helin sanoo.

– Jos on työuran aikana tottunut vaihtamaan paikkakuntaa, sopeutuu iäkkäänäkin uuteen ympäristöön. Jos on asunut pitkään yhdellä paikkakunnalla, kannattaa miettiä, mitä muuta uudella paikkakunnalla voi tehdä kuin hoitaa lapsenlapsia.

Elämässä on muutakin kuin lapsenlapset

Isovanhemman ja lapsenlapsen suhteen syntyminen edellyttää läsnäoloa, MLL:n Rautava sanoo. Lähellä asuminen helpottaa yhteydenpitoa, mutta suhdetta voi rakentaa, vaikka ei asuisi samalla paikkakunnalla.

Kun lapset ovat pieniä, isovanhempien apu vanhemmille on tervetullutta.

Kun lapset kasvavat isommiksi, avuntarve vähenee, ja usein kavereista tulee tärkeämpiä kuin isovanhemmista.

Tutkimusten mukaan on äärimmäisen tärkeää, että ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön ja olevansa hyödyksi. Työelämän päättymisen jälkeen elämänsisältöä etsitään paitsi perheestä ja lapsenlapsista, myös harrastuksista ja vapaaehtoistyöstä.

– Jo työelämässä ollessaan pitäisi miettiä, mistä saa eläkkeellä rytmiä päiväänsä ja sisältöä elämään. Se on olennaista oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta, Vanhustyön keskusliiton Helin toteaa.

Mahdollisuus järjestellä elämäänsä

Muutto lastenlasten lähelle tulee usein ajankohtaiseksi, kun eläkepäivät lähestyvät. Silloin on hyvä miettiä, miten ja missä haluaa jatkossa asua. Paikkakunnan vaihtaminen on hyvä tilaisuus hankkiutua eroon isoksi käyneestä omakotitalosta ja panna kiertoon vuosikymmenien aikana kertynyttä tavaraa. Se on usein helpotus myös lapsille, Vanhustyön keskusliiton Helin sanoo.

– Toimintakyky ei parane vuosien varrella. Olisi hyvä, että uusi asunto olisi esteetön. Hissiä ei kannata käyttää jos pärjää ilman. Se on kuitenkin hyvä olla olemassa vanhuusvuosia varten.

Pikkupaikkakunnan omakotitalon hinnalla ei välttämättä saa isoa asuntoa kasvukeskuksesta. Oma taloudellinen tilanne ratkaisee, voiko ja kannattaako ottaa asuntolainaa eläkepäivillään.

Omistusasunnon sijasta voi muuttaa vuokralle tai osaomistusasuntoon, Helin neuvoo.

– Moni tekee niin, että heillä on vapaa-ajan asunto, ja lastenlasten paikkakunnalla pienempi asunto.

"On syytä sopia yhteisistä pelisäännöistä. Muuten voi käydä niin, että isovanhemmat kokevat tehneensä ison uhrauksen, jota ei arvosteta."

Marie Rautava Mannerheimin lastensuojeluliitto
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kun lukee näitä kommentteja, ei voi kuin ihmetellä kuinka kylmästi perheeseen suhtaudutaa. Sitä ei nähdä rikkautena ja voimaa antavana. Kyllä itse viimeksi eilen iloitsin siitä, että olemme jaksaneet mieheni kanssa 40 vuotta yhdessä kokeaksemme nyt elämään sisältöä antavan isovanhemmuudenkin yhdessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapset ja lastenlapset ovat kaikki kaikessa. On aivan ihaninta olla lähellä heitä joka päivä. Joa jää päivä iltaan ennenkuin kuulumisia vaihdetaan, saa sitten vasta rauhallisen mielen eli niin tärkeää on kanssakäyminen. Hoitoapua annamme aina, vaikka väsyttää joskus. Palkitsevinta on lasten suusta iloiset kiitokset ja kysymykset, että saalhan huomennakin tulla mummmolaan.
Ei mikään ole sen ihanampaa kuin olla heidän kanssa mummolan omassa kodissa. .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aidosta mielenkiinnosta kysyn. Onko täällä ketään perheestä ja sen eri sukupolvien välisestä kanssakäymisestä nauttivaa? Perhe on itselleni parhaimmillaan voiman ja virkistäytymisen lähde, turva ja koti. Rakastan perhettäni ja sukulaisiani, vanhoja ja nuoria. Haluan viettää heidän kanssaan aikaa yhdessä. Haluan läheisteni tietävän heidän olevan minulle tärkeitä. Luonnollisesti minulla on tyttärenä, äitinä, siskona ja tätinä velvollisuuksia, osa mieluisia ja osa vähemmän. Mielelläni resurssieni puitteissa annan aikaani muille ja autan heitä kykyjeni mukaan oman työni ja lapsiperhearkeni ohella. Mutta kuten esiin on tullutkin, jokainen kykyjensä ja tahtonsa mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Säälittää tuttavaperheiden eläkeäiset, jotka joutuvat hoitamaan lapsia jo toisella kierroksella. Eiköhän lasten pitäisi hoitaa omat lapsensa itse. Mummot ja papat kuskaa ja hoitaa väsyneinä toisten pesueita. Lapsenlapset ovat mukavia pieninä annoksina, mutta hoitovastuu on omilla vanhemmilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäs sitten kun itse dementoidutte, eikä jaarituksianne jaksa kuunnella vanha Erkkikään, saati siten lastenlapset? Jää huono muisto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei sitä nuorena tiedä,mikä tauti iskee,et sinäkään.ja se voi alkaa milloin vaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin kuolleena syntynyt idea.
Entä sitten kun lapsenlapset tulevat
murrosikään. Tuskin mummu ja pap
pa menevät kavereiden edelle.
En muuta lapsenvahdiksi. Nyt eläk -
keellä saan elää vain itselleni. Ainoa asia, joka minua määrää on Suomen laki. And thats it.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

että sitten kun aika koittaa, voi olla vaikeaa saada edes arkunkantajia muualta kuin hautausurakoitsijalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kai sitä kannata elossa-ollessa miettiä. Eikö se oo ihan sama mitä sitte tapahtuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kai se ole ongelma, jos on paalua jäänyt sukan varteen.En minäkään halua olla laosenhoitoautonaarri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuuleppas "voi olla" mitä sitten vaikka ei kukaan tulisi arkunkantajaksi, tyhmä ajattelutapa. Kyllä hautausurakoitsijoilla sen verran henkilökuntaa on että laatikon nakkaa kuoppaan.

En iki maailmassa muuttaisi lastenlasteni vuoksi mihinkään. En myöskään suostu lastenhoitajaksi, sen olen tehnyt lapsilleni selväksi.
Nyt joku märisee että entä sitten kun olet vanha ja ei kukaan käy luonasi. Olen nyt jo vanha enkä kaipaa ketään kyykkimään kotiini. Jos tarvitsen jotain voin voin mennä vaikka taxilla kauppaan ja ostaa palveluja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aijaa. Olipa taas neuvoja uusavuttomille. Olisin valmis itse muuttamaan vaikka kuuhun lastenlasten perässä.
Ei kuulu kenellekään. Kaverit yms ovat toisarvoisia uuden elämän edessä, siis lastenlasten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No kylläpä taas on tarvetta neuvoa aikuisia ihmisiä. :)
Pelätkää vain tuoreet eläkeläiset uutta ja muutosta, eihän kuusikymppisellä olekaan enää kuin parhaimmillaan 40 vuotta elinaikaa, turvatut tulot, älliä päässä ja kaikki päivät aikaa luoda niitä uusia ystävyyssuhteita uudella paikkakunnalla. Pysykää vaan siellä peräkylillä työläässä ja kalliissa omakotitalossa, kunnes on pakko muuttaa kuntakeskukseen, jossa ei sitten ole ei perhettä eikä kavereita eikä harrastuksia senkään vertaa mitä silloin, jos muuttaa uudelle paikkakunnale kun on vielä hyvässä kunnossa.
Tai tehkää mitä haluatte, kunhan olette onnellisia. :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ystäviä ja harrastuksia löytyy kyllä toiseltakin paikkakunnalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monet muuttaa, kun elämässä ei ole mitään muuta kuin lastenlapset. Onpahan edes joku tai jotkut jotka hoitaa kun vanhenee ja kunto heikkenee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luuletko sinä että lapset hoitaa sitten kun terveys heikkenee, naurattaa tuollainen höpinä. Lapsilla on oma elämä ja työ ei he jouda vanhuksia hoitamaan se on fakta joka pitäisi sinunkin ymmärtää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus tämä! Entä sitten jos lapsen perhettä kohtaa aviokriisi? Joskushan kostetaan myös puolison vanhemmille vaikeuttamalla lastenlasten tapaamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tekevät sosiaalitantat mahdolliseksi. Ei asialle voi mitään, ellei tantoille aleta opettaa myös moraalia ja etiikkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Voi Arto Nyberg minkä teit

Minusta tämä alkaa mennä jo naurettavuuksiin.Oikeasti on naisia jotka kostavat jos saavat "pakit" ja tulee torjutuksi. N... Lue lisää...
vm57

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image