Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Matti Alahuhta kertoi, että ensi huhtikuun jälkeen EK ei ole enää neuvotteluosapuoli keskitetyissä tulopoliittisissa ratkaisuissa. Tässä EK seuraa Ruotsin linjaa.
Alahuhta korostaa, että EK:n päätös ei liity mitenkään tämän hetken tilanteeseen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin.
Alahuhdan mukaan tämä ei ole konsensuksen loppu, vaan siirtyy työpaikoille paikalliseen sopimiseen.
– Totesin viime keväänä liittomme kevätkokouspuheessani, että emme tee enää jatkossa keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Tämän linjauksen olimme tehneet jo keväällä 2013 uudessa strategiassamme. Seuraavana luonnollisena askeleena oli EK:n sääntöjen muuttaminen siten, että EK ei enää viimeistään huhtikuun lopun 2016 jälkeen tee tällaisia sopimuksia. Teimme tästä asiasta päätöksen tämänpäiväisessä edustajistomme kokouksessa, Alahuhta totesi keskiviikkona EK:n syyskokouksen seminaarissa Helsingissä.
Alahuhdan mukaan kyse on strategisesta ratkaisusta, jota EK on valmistellut pitkään.
– Tavoitteemme on, että käynnissä olevat yhteiskuntasopimusneuvottelut viedään siirtymävaiheena loppuun. Tavoitteena on sopia yksikkötyökustannusten laskusta viidellä prosentilla, palkkojen nollakasvusta vuodelle 2017 ja sen jälkeen siirtyä vuodesta 2018 eteenpäin Ruotsin tavoin vientialavetoiseen palkkamalliin, jossa neuvotteluja käydään liittojen vetämänä yrityskohtaisuuden korostuessa.
– Jotkut voivat nyt mielessään kysyä, onko tämä konsensuksen loppu Suomessa. Vastaukseni on selkeästi: ei ole. Konsensus ei häviä mihinkään vaan sen painopiste siirtyy sinne, missä tilanteet ja haasteet tunnetaan parhaiten, eli yrityksiin, Alahuhta tähdentää.