Kotimaa

Mainos

Ei enää pal­kan­ko­ro­tuk­sia kaikille – Työ­nan­ta­ja­po­mo: Yleis­ko­ro­tuk­set epä­oi­keu­den­mu­kai­sia

Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén epäilee, etteivät työntekijät koe yleisiä tes-korotuksia palkintona hyvästä työstä. Arkistokuva. KUVA: Maisalmi Joel
Kotimaa 19.5.2017 12:47
Lauri Nurmi

Vientiteollisuuden työmarkkinajohtajat haluavat eroon perinteisestä suomalaisesta palkka-ajattelusta, jossa kunkin alan työehtosopimukseen kirjataan kaikille työntekijöille maksettavia yleiskorotuksia.

Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén arvioi, että yleiset tes-korotukset ovat taloudelle haitallisia. Hollmén epäilee, etteivät työntekijät koe niitä palkintona hyvästä työstä.

Yleiskorotus ei työnantajien arvion mukaan lisää työmotivaatiota.

- En usko, että kaikki työntekijät pitävät yleiskorotuksia oikeudenmukaisina, sillä ne kohdistuvat kaikille yhtä suurina riippumatta työsuorituksesta. Eihän se ole missään nimessä oikeudenmukainen tapa kohdentaa palkankorotuksia. Se on vain tasapäinen tapa, Hollmén kritisoi.

Hollmén ja Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen näyttävät Tilastokeskuksen palkkatilastoa, joka vahvistaa, että vuosina 2005-2015 toteutuneet palkankorotukset ovat Suomessa aina ylittäneet tes-korotusten tason. Tämä johtuu siitä, että yritykset ovat maksaneet henkilökohtaisia korotuksia haluamilleen työntekijöille.

- Suomessa tes-korotukset toteutetaan lähes aina yleiskorotuksina. Työnantajat haluavat myös palkita hyvistä suorituksista ja ohjata tuottavuutta yrityskohtaisella palkkapolitiikalla. Kaikki tämä on tullut yleiskorotusten päälle, Hollmén huomauttaa Lännen Median haastattelussa.

Ruotsissa korotukset eivät jakaudu tasaisesti

Isojen vientialojen työmarkkinajohtajat haluavat, että Suomessa otetaan korotusten kohdentamisessa mallia Ruotsista.

Ruotsissa suuret teollisuuden ammattiliitot solmivat työnantajien kanssa maaliskuussa kolmivuotisen sopimuksen, jonka koko työmarkkinoita ohjaava kustannusvaikutus on 6,5 prosenttia.

Länsinaapurin metalliteollisuudessa korotus on ensi vuonna 1,8 prosenttia palkkasummasta ja 1,6 % vuonna 2018 ja 1,7 % vuonna 2019. Korotusten jakamisesta sovitaan Ruotsissa paikallisesti.

Korotukset eivät Ruotsissa jakaudu tasaisesti.

Jos työnantaja ja työntekijät eivät Ruotsissa löydä paikallista sopua, työnantaja jakaa mahdolliset palkankorotukset yksipuolisesti ottaen huomioon niin sanotun yksilötakuun.

"Työnantajan pitäisi kohdistaa korotukset tuottavuuden mukaan, jotta niistä olisi taloudellista hyötyä"

Suomessa monilla aloilla on ollut käytäntönä, että paikallisesti sovittavat palkkaerät on jaettu ristiriitatilanteissa yleiskorotuksina kaikille.

- Kun paikallisen sopimisen perälautana on ollut yleiskorotus, valitettavana lopputuloksena on ollut, että paikalliset erät ovat aika usein päätyneet yleiskorotuksiksi. Eli paikallinen erä, jossa on yleiskorotus perälautana, on yhtä kuin yleiskorotus suoraan työehtosopimuksessa. Työpaikoilla koetaan vastuunkanto siitä, kenelle korotus kuuluu, vaikeaksi. Työnantajan pitäisi kohdistaa korotukset tuottavuuden mukaan, jotta niistä olisi taloudellista hyötyä, Hollmén sanoo.

Jos Hollménin toive toteutuu, liittotasolla sovitaan Suomessakin jatkossa vain siitä, kuinka suuri on paikallisesti jaettava palkkapotti suhteessa yrityksen palkkasummaan.

- Yleiskorotusten osuuden pitää jatkossa olla mahdollisimman vähäinen. Ilman muuta palkankorotuksista päättämisen pitää siirtyä työpaikoille, Hollmén vaatii.

Inkeroinen painottaa, että teknologiateollisuudessa on jo käytössä malli, jossa palkkaratkaisu ensisijaisesti neuvotellaan yrityksessä.

- Suomessa pitäisi laajemminkin mennä kohti paikallista palkanmuodostusta. Ruotsin tie voi hyvin olla myös Suomen tie, kunhan siirrymme kokeilujen kautta pois vahvasta keskitetystä palkka-ajattelusta, joka meillä on ollut vallalla, Inkeroinen sanoo.

"Työnantajilla on tarve palkita osaamisesta"

Inkeroinen pitää keskitettyä palkanmuodostusta kansantaloudelle vahingollisena.

- Jos yrityksellä on heikko tilanne, sillä ei olisi mahdollisuutta nostaa palkkoja. Jos korotukset on pakko tehdä, rahat otetaan jostain muualta, mikä yleensä tarkoittaa työpaikkojen vähentämistä.

Toiseksi pulmaksi Inkeroinen nimeää sen, että toteutuvat palkankorotukset ylittävät keskusjärjestöjen tai liittojen neuvottelupöydissä laskeman korotusvaran.

- Monesti työnantajilla on tarve palkita osaamisesta. Jos tes ei taivu siihen, rahat otetaan muualta. Se nostaa työvoimakustannuksia. Tes-järjestelmää pitää kehittää siten, että palkitseminen voi tapahtua sen kautta. Silloin työvoimakustannukset pysyisivät kurissa ja kilpailukyky säilyisi varmemmin, Inkeroinen perustelee.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (64)

Jos palkat nousee niin kustannukset nousee ja pitää korottaa hintoja ja ku hintoja korotetaan niin pitää nostaa palkkoja ja ku palkkoja nostetaan niin pitää nostaa hintoja ja sit pitää nostaa palkkoja ja sit taas hintoja ja sit palkkoja ja sit hintoja jne
Kyl pitäs pitää järki pääs ja panna stop tälle kierteelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Työnantajilla on tarve palkita osaamisesta". Ei ole, jos on arvoton humanisti insinöörien joukossa. Ei, vaikka miten puskisi töitä yhteisen hyvän eteen. Tuottavuus ei pidä sisällään muita kuin suoraan asiakkaalle tehtäviä laskutettavia töitä. Se, mitä tehdään taustalla sen hyväksi, että muut voivat näitä asiakastöitä tehdä, ei paina kärpäsen kakan vertaa tulosperusteisissa palkankorotuksissa. Vaikka vielä olisi erikoisosaamista taustatöiden lisäksi, ei se riitä minkäänlaiseen palkankorotukseen. Tottakai yleiskorotus nyppii, jos ns. lusmuilijat saavat saman korotuksen. Eikä edellisten vuosien yleiskorotuksilla yleensäkään ole ollut mitään merkitystä nettotuloihin, saati ostovoimaan. Mutta ilman yleiskorotusta ainakin meikäläinen menee maailman tappiin samalla palkalla ja repii elinkustannusten nousun ensimmäisenä terveellisestä ruuasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

työ antaja vois alkaa riistään niitä loimaan kassan miehiä, ja me ammattiliitossa aletaan nyt viimeistään panemaan vastaan.
palkat nousuun samassa suhteessa ku herrojen bonukset!

kyllä siellä kirstussa rahaa on ku herrat kaksinkäsin kahmii enempi ja enempi.
työmies seuraa ku pässi narussa.

nyt on aika panna piste tälle hommalle

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hollmen on oikeassa! Suomen ongelma on jähmeät työmarkkinat liian kireä verotus. Englanti, Ruotsi ja Saksa ovat kehittäneet verotustaan ja poistaneet jäykkyyksiä työmarkkinoilta. Sen sijaan Suomi ja Ranska ovat kieltäytyneet uudistumasta. Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta ja laittomia lakkoja 2 kun Suomessa on samaan aikaan ollut 100. Jos Tukholmassa Nybrovikenin rantamaisemaan paistaa aurinko niin rannalle avautuu tusina kahviloita. Jos sataa vettä, niin ne pysyvät kiinni. Sopimukset joustavat sään mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämäkin uutinen on osoitus työnantajien halusta viedä Suomea kehityksessä rajusti taaksepäin ja kohti yhteiskuntamallia, jossa työt jaetaan aamuisin huutokaupalla halvimman hinnan pyytäville. Ammaattiyhdistyksen on nyt viimeistään laitettava tuollaiset huutelijat ruotuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinhän se on tehnyt ja viimeisen 10 vuoden aikana sillä seurauksella että Suomen talous ei ole kasvanut lainkaan vaikka euro on devalvoitunut 30 %!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannatan herra Holmenin ajatusta varauksetta. TESin yleiskorotukset eivät todellakaan kuulu kaikille. Ne voisi jättää maksamatta järjestäytymättömille, ammattiliittoihin kuuluville työntekijöille. He, jotka tietämättään tai tietoisesti nakertavat ammattiyhdistyksen vaikutusvaltaa, eivät ansaitse yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia tai muitakaan sen tuomia etuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pärstäkerroin, mielistely, äänekkäät.. Niistä lähtee palkankorotukset jatkossa. Pitää saada kouluaineeksi, että hiljaisemmat mutta tuottavammatkin saisivat jottain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki firmat ei tuota yhtä hyvin. Kaikki toimialat ei tuota yhtä hyvin. Kaikki ihmiset ei tuota yhtä hyvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ammattiliittoon kuulumattomille ei kuulu palkankorotukset. He osoittavat liittoon kuulumattomuudellaan että ovat tyytyväisiä nykyiseen palkkaansa ja työetuihinsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko Ruotsin malli hyvä sidotaan palkankorotukset vuotuiseen pörssiyhtiöiden osinko-indeksiin tai sitten viennin määrään. Verotus voisi perustua kassavirtoihin, kun työn verottaminen ei tuota tulevaisuudessa robottien leipoessa pullaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleiskorotus kuuluu kaikille lukuunottamatta kansanedustajat. Muuten ei voi nostaa leivän hintaakaan jos ei korotuksia palkkoihin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

joissakin firmoissa on kaikille jaettaban yleiskorotuksen lisäksi erä, joka jaetaan harvoille ja valituille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleiskorotukset eivät olekaan korvaus hyvästä työstä vaan kohonneista elinkustannuksista. Hyvästä työstä työnantaja voi maksaa henkilökohtaista lisää ja/tai vaativammasta työstä vaativuuslisää. Jos yrityksellä on heikko tilanne, pitää tinkiä voitoista/osingoista ja alentaa tai nollata johtajan palkka siksi kunnes tulosta taas alkaa syntyä. Jos ei ala, kenkää pomolle isolla koolla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleiskorotuksesta saatavat hilut ovat täysin tyhjänpäiväisiä hiluja ja korkeintaan karkkirahoja. Todelliset osaajat ovat tähänkin asti neuvotelleet palkkakehityksensä itse ilman liittoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilman muuta taitavammalle, kokeneemmalle, tuottavammalle tai vastuullisemmassa asemassa olevalle pitää pystyä maksamaan parmpaa palkkaa. Ja sille perusduunarille kuuluu se peruspalkka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten mittaat tuottavuutta sairaalan työntekijöillä? Ei siellä puhuta tuottavuudesta, vaan säästöistä, säästöistä ja taas säästöistä. Miltähän tuntuu nollakorotuksen saaneelta sairaanhoitajalta, hoitaa reilun palkankorotuksen saanutta herra Hollmenia? Sanon suoraan, katkeralta. Onko tarkoitus eriarvoistaa työntekijät, jos tällainen palkankorotushaave toteutuu? Sairaanhoitajankin pitää maksaa ruoka, sähkö, vesi ja nousseet muut kulut. Millä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jokainen työnantaja voi halutessaan palkita hyvää työntekijää palkankorotuksella, mikään laki ei sitä estä, kyse on vain halusta. Nuo yleiskorotukset ovat vain keino pitää yllä työntekijöiden ostovoimaa tässä jatkuvasti kallistuvassa maailmassa, ja jos verrataan, niin hinnat ovat nousseet moninkertaisesti varrattuna palkkoihin, joten työnantajien on turha itkeä vaan heidän tulisi muistaa että jos ostovoima vielä pienenee ei kukaan osta heidän tuotteitaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osinkoihin pitää saada vuosi vuodelta lisää. Miksikö? Siksi, että johtaja saa siitä boonuksensa. Työntekijöille tarvi jäädä mitään, kun ovat vain ylimäärinen kuluerä. Hallitus hoitaa piakkoin palkoillisten tilalle halpaa työvoimaa tavalla tai toisella, halusitte tai ette.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (64)
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan eteläosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Lapin länsiosassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Älykkäät ovat usein ateisteja

243 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Koiviston hautajaiset

Olla sanomatta mitään. Kaikki sanomisen arvoinen on varmasti sanottu jo aikapäiviä sitten, kiitoksetkin lausuttu. Kaikk... Lue lisää...
Parrein

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image