Direktiivit pistävät eläinpuiston lujille

Latvakoski pelkää, että ensi vuoden jälkeen voimaan tulevat määräykset ovat vasta alkua kehitykselle, joka "menee maalaisjärjen yli". Latvakoski laskee, että EU-direktiivit ja Suomen kansalliset määräykset tietävät Escurialille satojen neliöiden laajennuksia ja sitä kautta pohjatonta rahareikää.

Määräykset voivat Latvakosken mukaan merkitä pahimmillaan sitä, että 12 vuotta toimineen Escurialin on pistettävä pillit pussiin.

Puistossa on 250 eläintä ja siellä vierailee vuosittain noin 15 000 kävijää. Tänä vuonna olisi syntynyt huomattavasti kovempi kävijätulos ilman keväistä lintuinfluenssakohua. Se hillitsi merkittävästi toukokuussa koululaisten ja päiväkotiryhmien vierailuja.

Etenkin lintujen ja matelijoiden tiloja pitäisi kasvattaa huomattavasti nykyisestä. Uhan alla on muun muassa leguaanin, fasaanien, korppien, viiriäisten, jättiläiskilpikonnan ja chinchillojen esilläpito. Etenkin lämpimien tilojen rakentaminen on kallista, Latvakoski korostaa.

Escurialin kannalta ongelmana ovat määräykset, jotka koskevat villien näyttelyeläinlajien elinoloja. Näyttelyeläimille pitää lain ja asetusten mukaan tarjota mahdollisimman "luonnonmukaiset" olot, läänineläinlääkäri Hanna Lounela Oulun lääninhallituksesta valaisee.

Tiukentuneet määräykset ovat jo lopettaneet Oulusta Neljä hanhea -yhdistyksen ja Ainolanpuiston eläintenpidon.

Vastaavaan ongelmaan on törmätty Kuopion eläinpuistossa, yrittäjä Marita Mömmö kertoo.

"Harmittaa. Nanduista, emuista ja villisioista on pitänyt luopua jo tänä kesänä. Siitä annettiin 20 000 euron uhkasakko. Tämmöisiä määräyksiä on vain Suomessa", Mömmö tuskailee.

Kuopion eläinpuisto aikoo kuitenkin sinnitellä ja investoida pikkuhiljaa niin että eläinmäärää voidaan taas lisätä.

"Teimme jo strutseille tuhannen neliön aitauksen", Mömmö havainnollistaa.

Eläintenpitoa valvova Lounela muistuttaa, että vuonna 1996 voimaan tulleella eläinsuojelulailla ja sen jälkeen annetuilla asetuksilla määrätään tarkasti millaiset olosuhteet eläimillä on oltava. Ne vaihtelevat lajeittain. Kaikki määräykset eivät ole EU-lähtöisiä, vaan joukossa on myös kansallisia versioita.

Lounelan mukaan määräykset ovat samat kaikille, joiden valmistelussa sidosryhmillä, kuten eläinpuistoilla ja -tiloilla, on ollut mahdollisuus vaikuttaa niiden sisältöön. Siirtymäajoilla on puolestaan varmistettu, että eläintenpitäjät ehtivät rakennella asukeille oikeanlaiset olosuhteet kohtuuajassa.

"Eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa ja parantamisessa on merkitystä myös yleisellä mielipiteellä", Lounela toteaa.

Escurialia ja muita puistoja koskevat Lounelan mukaan samat määräykset.

"Pitää muistaa, miksi määräykset ovat olemassa. On eroa siinä, pidetäänkö eläimiä kotieläiminä, koe- vai näyttelytarkoituksessa. Eri tilanteissa tarvitaan erilaisia suojelumääräyksiä", Lounela summaa.

Tiukkenevat määräykset ovat kova kolaus etenkin pienille eläinpuistoille ja -pihoille. Suurissa kohteissa eläinten olot on jo lähtökohtaisesti suunniteltu niin, että ne täyttävät tiukentuvatkin kriteerit.