Kotimaa

Mainos

Borrelioosi yleistynyt selvästi viimeisten 20 vuoden aikana - väitöstutkija kertoo syyt

Borrelioosin saaneet kansalaiset tunnistavat aiempaa paremmin borrelioosin oireet ja osaavat hakeutua hoitoon, sanoo tutkija Eeva Feuth. KUVA: Jori Liimatainen
Kotimaa 13.10.2017 9:38
Pekka Rahko

Puutiaisten levittämän Lymen borrelioosin tapausmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana.

Tämä selviää Turun yliopistossa väittelevän Eeva Feuthin väitöstyöstä, jossa selvitetään puutiaisten levinneisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien esiintyvyyttä Suomessa.

Syitä lisääntymiseen on monia. Puutiaisten elinalue on levinnyt pohjoisemmaksi ja Suomeen on kotiutunut kokonaan uusi lajikin, taigapunkki.

– Osittain selittävänä tekijänä on myös se, että terveydenhuollon henkilökunta osaa epäillä borrelioosia aiempaa useammin, Feuth kertoo.

Toisaalta myös borrelioosin saaneet kansalaiset tunnistavat Feuthin mukaan aiempaa paremmin borrelioosin oireet ja osaavat hakeutua hoitoon.

Suomessa on Feuthin mukaan viime vuosina raportoitu noin 1 900 pääasiassa vasta-ainemäärityksin varmistettua tautitapausta vuosittain. Nämä edustavat myöhäisvaiheen levinneitä borrelia-infektioita.

Lisäksi todetaan ihoon rajoittuneita varhaisia infektioita. Nämä mukaan luettuna tapausten vuosittainen kokonaismäärä on Suomessa arviolta noin 6 000–7 000.

Vuonna 2015 Turun yliopiston järjestämässä puutiaiskeräyskampanjassa kansalaiset lähettivät yli 20 000 puutiaista postilähetyksinä tutkijoille. Pohjoisimmat puutiaiset lähetettiin Etelä-Lapista.

Aineiston mukaan noin joka kuudes Suomen luonnossa esiintyvä puutiainen kantaa Lymen borrelioosia aiheuttavia borrelia-bakteereita.

Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta löytyi noin 1,5 prosentilta puutiaisista.

Taigapunkin levinneisyys osoittautui laikuttaiseksi. Lajia esiintyy erityisesti Pohjanlahden rannikolla, Pirkanmaalla ja Itä-Suomessa.

– Taigapunkki ei oikein näyttäisi päässeen levittäytymään tavallisen punkin valta-alueille, Feuth kertoo.

Eeva Feuthin väitöskirja Lyme borreliosis in Finland – studies on environmental exposure, disease susceptibility and epidemiology tarkastetaan Turun yliopistossa 13. lokakuuta.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

Kyllä se on koirat jotka nuo punkit on levittänyt. Nykyään lähes jokaisessa perheessä on koira jos ei useampikin. Koirat koluaa kaikki ojanpohjat ja heinikot.
esim. ollaan sukuloimassa etelä-suomessa ja koirat juoksentelee siellä metsässä, nappaa sieltä muutaman punkin tuliaisiksi. Omistaja ei löydä tai ei viitsi laiskuuttaan tutkia lähes mahdotonta tehdävää eli koiraa päästä jalkoihin kaikkein karvojen joukosta punkkien löytämiseksi. Etelästä palataan Rovaniemelle illaksi ja niin tuli siirretyksi punkit juuri 700 km pohjoisemmaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joskus oli maaseudulla kotieläimet ns: vapaasti luonnossa teiden varsilla ym: piti kasvillisuuden kurissa en muista että olis lapsuuden aikana ollut yhtään punkkia iholla nykyään samoilla seuduilla vähintään 6-10 punkkia iholla/kiinni näin se on pitää varmaan nostaa punkkiveroo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monissa yhteyksissä hirvieläimet on nostettu esiin punkkien yleistymiseen selvästi vaikuttavana tekijänä. Miten tämä tutkimus ottaa kantaa siihen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, alkoi niitä tapauksia tulemaan kun ensin saatiin edes osa lääkäreistä toteamaan punkkitautien olemassaolo!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syy näiden tautien yleistymiseen lienee se, että nyt näitä asioita osataan potilaassa jo tutkia. Ennen kaikki on pistetty mielenterveyden piikkiin ja on syötetty mielialalääkkeitä. Ja outoa on sekin, että tällaisen diagnoosin saaneen potilaan diagnoosin voi toinen lääkäri vetää pois. Joku lääkäri ei vain voi kestää sitä, että toinen kolleega onkin päässyt asian ytimeen. Ja luulosairaaksi on ihminen helppo leimata ja unohtaa hänet byrokratian viidakkoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on kun ei myrkytetä peltoja enää oikeilla myrkyillä, niin kyllähän punkki lisääntyy rauhassa.
Kulotus kun ei auta tippaakaan punkkikannan hävittämisessä, tosin jotkut hömelöt vielä lapsellisuuttaan kuvitelee sellaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väitätkö että jos kulottaa niin siellä kulotusalueella olevat punkit selviää hengissä? Minkälaista kuvittelet kulotuksen olevan, joku hiljaa kytevä savu?

Kyllä kulotus vähentää siinä missä koiran omistaja tappaessaan / polttaessaan löytämänsä yksilöt.

Ja monia tekijöitä löytyy: porokannata, hirvikannat, pieneläimet, linnut. Käärmeet pitäisivät pienjyrsikannat vähäisinä jolloina puutiaisten leviäminen hankaloituisi.

Leppäkerttujen häviäminen on myös yksi syy, niitä näkee paljon vähemmän, leppäkertuista (pistepirkoista) ainakin yksi laji tykkää nimenomaan puutiaisista ravintona.

Varmasti myös peljtojen myrkytykset tappavat punkkeja, mutta myrkyissä on se ongelma että niitä vastaan kehittyy nopeasti resistanssi erilaisilla ötököillä jotka munivat kymmeniä munia kerralla, josta seuraa se että punkit tulevat vastustuskykyisiksi myrkyille, mutta me keräämme nuo myrkyt hitaasti kehoomme ja pitkän iän takia se muodostaa kasvaimia ja syöpää.

Toki voitaisi kehittää virus joka tappaisi punkit, on siinäkin omat riskinsä, tällaisia on kuulemma jopa tehty laboratorioissa sääskiä varten malariaongelmaan mutta ei ole taidettu testata vielä, sen sijaan ovat aikoneet testata malarialoiselle vastustuskykyistä hyönteislajin vapautumista jonka toivotaan syrjäyttävän alkuperäinen laji.

Niin paljon tekijöitä ettei kaikkea tule otettua huomioon, ehkä ilmastonlämpeneminen johtuu muusta kuin hiilidioksidipäästöstä (tai siis toki se voi olla osasyy) mutta kaiken takaa voi löytyä vielä muu tekijä, ehkä se on jopa normaalia, kuten jääkaudet jne. Ehkä aurinkokuntaamme kiertää jokin suurempi planeetta ulkoisella radalla jonka kierto vaikuttaa lopulta ilmastoomme, sitäkin tutkitaan käsittääkseni, onko aurinkokunnassamme planeetta x tai jopa pieni tähti joka kiertää meitä... pienikin on suhteellista, etenkin tähdissä kun lasketaan niiden energia/massa kokoon suhteutettuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sotkamon tietäjäkin voisi googlata "kulotuksen vaikutus punkkeihin". Asiasta on vähän tutkimustietoa, mutta asiantuntijat eivät ideaa tyrmää. Luultavasti ovat viisaampia kuin Sotkamon kylähullu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varsinainen tietäjä, joka ei osaa googlea käyttää. Mitä siellä sanotaan kulotuksesta ja punkeista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Millä ne pellot myrkytettiin ennen muinoin, sanokaamme 1940/1930 luvulta takasipäin? Tervalla vai viinalla vai saunotethiin vissiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vieraslajit kuten Kauris ja Fasaani ovat mm. punkkien levittäjiä, metsästämälle ne kokonaan pois, jonkunnäköistä vähenemistä punkeille saataisiin varmasti aikaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistattehan näitä punkki- ja puutaisartikkeleita lukiessanne että borrelioosi ja puutiasaivokuume ovat kaksi eri tautia. Borrelioosiin ei ole rokotetta. Puutiasaivokuumeeseen on mutta se ei ehkäise borrelioosia.
Aina kun on joku artikkeli borrelioosista, niin puutiaisaivokuume jostain syystä tungetaan samaan artikkeliin. Jotta ihan varmasti luotaisiin mielikuva, että puutiasaivokuumerokote jollain tavalla hoitelisi borrelioosiakin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tuossa jutussa puhutaan kyllä kahdesta eri sairaudesta. Miksi halusit sotkea nämä taudit taas ihmisten päässä kirjoituksellasi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei vaikuta kulotus puutiasien levinneisyyteen tippaakaan, ei auta kulotus.
Tuolla sinun määritelmällä koko Suomi pitäisi kulottaa 24/7, jos puutiaisista halutaan eroon.
No miten estät kulotuksella lintujen, metsäkauriiden ym. levittämät punkit?
Tuo on typerää hölinää, että kulotus muka auttaa, kun se ei vaan auta ja piste.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tietenkin suurempi määrä otuksia levittää tautia enemmän, se lienee selvä! Mutta miten tautia levittävä "virus" etenee puutiaisten keskuudessa? Mihin nämä tautia kantavat otukset ovat levinneet suomen eri alueille, koska kaikki eivät tauteja levitä? Voisiko kehittää pikatestin, jolla voisi heti selvittää oliko puutiainen vaarallinen taudin kantaja (puutiainen laitetaan testiliemeen, tai jotain sellaista)?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sakssassa kiinni jäänyt punkki lähetetään heti laboratorioon kirjeessä ja vastaus tulee parissa vuorokaudessa. Jos punkki kantoi tautia, aloitetaan lääkitys heti eikä vasta kun ihminen sairastuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Limingassa on todella kallis vesi kaikkine kuluineen, meillä menee vuodessa noin 100 kuutioita vettä. Vuosittain maksamme vedestä noin 700 euroa. Eli kuutio hinnaksi tulee noin 7 euroa. Minun mielestä hinnoittelussa ei ole mitään järkeä. Joku taitaa vetää rutkasti välistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Leviääkö punkit Limingassa vesijohtoveden välityksellä?
Jos nän, niin vesijohtovesi on kiellettävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, ehkäpä se tämä pieni puutiainen on syypää siihenkin, että vesi on Limigassa kallista.
Mitäpä jos kokeilisit kulottaa se ehkä auttaisi siihen veden hintaan, mutta punkkien torjuntaan kulotus ei auta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi huomenna aamulla maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun maakunnissa lumipyryn vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna aamulla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

205 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen velkataakan vaikutukset käytännössä

Ei ole kristallipalloa kertomassa jäävätkö kaikki palkansaajat yhtäaikaa eläkkeelle tai menevätkö kaikki työeläkevakuutu... Lue lisää...
Puolitotuuksia...

Jari ja sarjakuvat

Jari

10.12.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image