Edellisen kerran Helsingin liikenteessä on kulkenut sekä Suomessa tehtyjä että suunniteltuja raitiovaunuja 1950-luvulla. Lauantaiaamuna Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n Koskelan varikolle kuljetettiin Kajaanista Transtechin Otanmäen tehtaalta Artic-raitiovaunu, joka on matkustajien käytössä helmikuussa.
Kainuun paukkupakkaset viivästyttivät ensimmäisen HKL:n tilaaman Artic-raitiovaunun saapumisen Helsinkiin. Alkujaan ensimmäisen vaunun oli määrä olla pääkaupungissa jo tiistaina.
HKL on tilannut Kainuusta 40 uutta raitiovaunua, jotka toimitetaan kolmen viikon välein kesään 2018 mennessä. 40 vaunun lisäksi HKL:lla on vielä optio 20–40 lisävaunun tilaukseen. Transtech on viime elokuusta asti ollut tšhekkiläisen kiskokalustovalmistajan Škoda Transportation Groupin omistuksessa, joten vaunuissa on Škodan merkki.
Jos tarkkoja ollaan, Helsingissä on voinut ajaa jo kahdella Artic-raitiovaunulla, kun kaikkiaan HKL:llä on kalustoa 130 vaunua. Edellisestä 2000-luvun vaihteen raitiovaunukaupasta viisastuneena HKL otti pari vaunua koekäyttöön jo vuonna 2013.
– 2000-luvun taitteessa tilasimme 40 Saksassa suunniteltua Bombardierin (pääkonttori Kanadassa) vaunua Helsinkiin. Niiden kanssa oli ongelmia esimerkiksi jäänkestävyydessä ja matkustajilta tuli huonoa palautetta, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.
Vaunut eivät olleet koekäytössä.
Tällä kertaa erilaiset matkustajaryhmät antoivat palautetta uusista vaunuista. Vaunuja koekäyttivät muun muassa reumaa sairastavat matkustajat, pyörätuolilla kulkevat, näkövammaiset, pitkät ja lyhyet matkustajat.
– Näkövammaisilta saimme palautetta, että olisi hyvä, jos opastemerkit seinällä olisivat suuremmat ja kahdella korkeudella. Valaistusta pidettiin liian kylmänä, joten se muutettiin lämpimämmän sävyiseksi. Istuimista tuli palautetta, että ne ovat liian kovat, niistä tehtiin pehmeämmät, HKL:n kalustopäällikkö Ollipekka Heikkilä kertoo.
Heikkilä on konsultoinut raitiovaunuasioissa myös tamperelaisia, sillä Tampereella raitiovaunuhanke on jo pitkällä.
– On puhuttu mahdollisuudesta, että Tampereen raitiovaunutkin voitaisiin tuoda erikoiskorjauksiin Helsinkiin, kertoo toimitusjohtaja Lehmuskoski tulevasta raitiovaunukaupunkien yhteistyöstä.
Myös Turussa on suunniteltu raitiovaunua, mutta ei ole edetty niin pitkälle kuin Tampereella.
Radat ahtaissa paikoissa
Toimitusjohtajan mukaan maailman pohjoisimmalla raitiovaunutehtaalla valmistetut raitiovaunut ovat helsinkiläisiin olosuhteisiin maailman parhaat vaunut. Helsingissä ratoja on jouduttu sijoittamaan ahtaisiin paikkoihin. Kun raitiovaunun reitillä on yhtä aikaa tiukkoja kaarteita ja mäkiä ja talvi on pitkä, vaunun toimivuus joutuu koetukselle.
Yhdessä raitiovaunussa matkustaa Helsingissä 2000–3000 ihmistä päivittäin eli kaikkiaan päivän aikana käyttää raitiovaunua 220 000 ihmistä.
– Näissä uusissa vaunuissa yhdistyy matala lattia ja kääntyvät telit, mitä vielä aiemmin pidettiin mahdottomana yhdistelmänä, Heikkilä sanoo.
HKL:ssa on vahvaa kokemusta raitiovaunun ominaisuuksista, joten liikennelaitoksella suunniteltiin miljoonan euron projektissa, minkälainen vaunu olisi Helsingin olosuhteisiin paras mahdollinen.
– Vuosina 2005–2007 suunnittelimme raitiovaunun konseptia. Vuonna 2008 meillä oli EU:n laajuinen hankintailmoitus. 14 valmistajan kanssa lähdettiin liikkeelle ja lopulta saimme kolmelta valmistajalta tarjoukset, Lehmuskoski kertoo.
Uusien vaunujen etu on myös niiden entistä helpompi kunnossapito.
– Kun nykyisissä vaunuissa ikkuna menee rikki, uuden ikkunan vaihtaminen liimauksineen ja liiman kuivauksineen kestää 2–5 päivää. Uusissa vaunuissa tarvitaan ruuvimeisseli ja 20 minuuttia, niin ikkuna on vaihdettu.
2,7 miljoonaa euroa per vaunu
Raitiovaunuhankinta onkin syytä tehdä perusteellisesti. Yksi vaunu maksaa 2,7 miljoonaa euroa ja raitiovaunu on käytössä noin 40 vuotta.
Kun uudet vaunut tulevat liikenteeseen, Helsingin raiteilla kulkee neljän eri aikakauden raitiovaunuja.
– Meillä on käytössä Valmetin, Strömbergin ja Sisun 1970-luvulla Suomessa valmistamia, mutta saksalaisen sunnittelun pohjalta tehtyjä vaunuja. Sitten on 1970–80-luvulla samoin Suomessa tehtyjä korkealattiaisia vaunuja, joihin on tehty matalalattiainen väliosa. Sitten ovat Bombardierin vaunut ja nämä uudet, Heikkilä kertoo.
Tiedoksi vanhoista raitiovaunuista haaveileville, että Helsinki ei myy raitiovaunuja kuin todelliseen liikennekäyttöön. Viime vuonna myytiin neljä vanhaa vaunua Puolaan.
