VR tekee ahkerasti alkoholitestejä liikenneturvallisuudesta vastuussa oleville työntekijöilleen, kuten konduktööreille, veturinkuljettajille ja ratapihatyöntekijöille. Puhalluskokeita tehdään vuosittain tuhansia ja muutaman vuoden ajan työterveyshuollon käytössä on ollut myös säännöllinen alkoholin suurkulutuksesta kertova cdt-verikoetutkimus.
32 vuotta veturinkuljettajana toiminut oululainen Esa Vanhatalo ei koe testejä millään tavalla kiusallisiksi tai yksityisyyttä loukkaaviksi.
"Me olemme tottuneita niihin ja kaikki tietävät, miksi testejä otetaan. Yleensä puhalluskokeet osuvat kohdalle pari kertaa vuodessa ja cdt otetaan terveystarkastuksissa kolmen vuoden välein."
VR:n ylilääkärin Otso Ervasti kertoo, että päihdeseulonta on kirjattu yrityksen päihdepolitiikkaan. Päihdetestejä määrittelee myös rautatieliikenteen kelpoisuuslaki. Verikoetestaus puolestaan perustuu työterveyshuoltolakiin.
Ellei työntekijä suostu testeihin, lääkäri ei voi kirjoittaa siltä osin sopivuuslausuntoa työnantajalle. Jos cdt-arvot ovat koholla, työterveyshuollon tehtävä on selvittää, onko vaiva alkoholiperäinen ja antaa mahdollisuus korjata arvot kuntoon. Jos viisari värähtää työajalla tehtävässä puhallustestissä, eivät selittelyt auta.
"Se on lopputili heti. 0,1 promillea on liikaa, koska täällä on nollatoleranssi", Vanhatalo kertoo.
Vanhatalon mielestä yhtä säännölliset alkoholitestit pitäisi ottaa kaikilta yhtiön työntekijöitä, ei pelkästään turvallisuustehtävissä olevilta.
"Kaikki samalle viivalle. Samanlainen haitta alkoholi on toimistopuolellakin."