Suomessa yliopistoon opiskelemaan päätyy lähes seitsemän kertaa useammin akateemisen vanhemman lapsi kuin ei-akateemisen vanhemman lapsi.
Tiedot selviävät koulutussosiologian tutkimuskeskuksen johtajan, professori Osmo Kivisen ja Turun yliopiston tutkijan Juha Hedmanin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin muun muassa vuosina 2006–2010 yliopistosta valmistuneiden nuorten aikuisten taustoja.
Erot eri taustoista lähteneiden osalta ovat kuitenkin kaventuneet. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan vielä 1970-luvulla akateemisen perheen lapsi päätyi korkeakouluun 19 kertaa useammin kuin ei-akateemisen lapsi.
– Kun tarkastellaan yhtäaikaisesti koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja nuorten korkeakoulututkinnon suorittaneiden menestymistä PIAAC numerotaitotestissä Suomi on OECD maiden kärjessä, sanoo tutkija Juha Hedman Turun yliopistosta.
Keskustelu koulutuksen tasa-arvosta ja koulutuksen periytyvyydestä on noussut jälleen puheenaiheeksi, kun hallitus kaavailee opintotukeen isoja leikkauksia.
Opintotukea on ehdotettu muutettavan entistä enemmän lainapainotteiseksi, minkä on herättänyt huolta köyhien perheiden lasten mahdollisuuksiin koulutusmaailmassa.
– Koulutusmyönteiset kodit, maksuton koulutus ja toimiva opintotukijärjestelmä ovat olleet yhdessä ekspansiivisen korkeakoulupolitiikan kanssa merkittäviä syitä Suomen nousussa koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon kärkimaaksi.
– Eihän tätä erinomaista kehitystä pidä tärvellä.
Koulutus periytyy usein
Koulutuksen periytyvyys on edelleen erityisen vahvaa useilla koulutusaloilla.
Arkkitehdiksi tai lääkäriksi päädytään yli 10 kertaa useammin akateemisista kuin ei-akateemisista perheistä. Myös muun muassa bio- ja puunjalostustekniikkasta, rakennustekniikasta ja fysiikasta valmistuneet ovat myös yli kymmenen kertaa useammin akateemisten lapsia.
Hedman on koonnut taulukon, josta selviää korkeakoulutuksen osallistumiserot Suomessa vanhemman koulutustason mukaan. Tilastoissa on vertailtu vuosina 2006–2010 maisteriksi (30 ikävuoteen mennessä) eri koulutusaloilta valmistuneiden henkilöiden vanhempien koulutustasoa.
Listan odds ratio -luku kertoo, miten monta kertaa useammin akateemisen perheen lapsi päätyy opiskelemaan yliopistoon ja suorittaa tutkinnon eri aloilla kuin ei-akateemiseen perheen lapsi.
Koulutusala odds ratio:
Arkkitehtuuri 13,25
Bio- ja puunjalostustekniikka 12,42
Tietoliikennetekniikka 10,93
Lääketiede 10,92
Rakennustekniikka 10,85
Fysiikka 10,61
Eläinlääketiede 10,36
Elektroniikka ja automaatio 10,09
Psykologia 9,91
Oikeustiede 9,72
Elintarviketieteet 8,93
Hammaslääketiede 8,67
Tilastotiede 8,47
Tietotekniikka 8,41
Musiikki ja esittävät taiteet 8,31
Metsätiede 7,96
Biologia 7,94
Konetekniikka 7,69
Kemian tekniikka ja
prosessitekniikka 7,67
Sähkötekniikka 7,65
Politiikkatieteet 7,32
Kotim. kielet ja kirjallisuus 7,21
Farmasia 7,19
Terapia ja kuntoutus 7,16
Taloustieteet 7,07
Kauppatieteet 7,04
Liikuntatiede 6,85
Viestintätieteet 6,80
Kemia 6,52
Biokemia 6,49
Matematiikka 6,45
Historia ja arkeologia 6,29
Filosofia ja etiikka 6,25
Hallintotieteet 5,93
Kielitieteet 5,82
Ympäristötieteet 5,79
Materiaalitekniikka 5,76
Kirjasto- ja informaatiotieteet 5,49
Tietojenkäsittelytiede 5,30
Sosiaalitieteet 5,17
Geotieteet 5,16
Kulttuurien tutkimus ja
teologia 5,16
Maataloustieteet 4,32
Kuvataiteet 3,42
Kasvatustiede 3,37
Opettajan koulutus 2,66
