Harmaa talous on pesiytynyt erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloille.Varsinkin rakennusalalla harmaa talous on rikollisuuden valvomaa aliurakointitoimintaa. Käytännössä myös kansainvälinen sijoitustoiminta on lähes kokonaan verovalvonnan ulkopuolella.
Löperö lainsäädäntö ja pitkät alihankintaketjut mahdollistavat harmaan talouden jatkuvan kasvun. Varjotalous kuutamokeikkoineen voi ja elää hyvin.
Harmaa talous vääristää kilpailua, kun säännösten mukaan toimivat yrittäjät joutuvat maksumiehiksi. Harmaa talous merkitsee pitkässä alihankintaketjussa usein myös ulkomaista työvoimaa. Harmaat yritykset polkevat työntekijöidensä oikeuksia maksamalla huonoa palkkaa ja teettämällä pitkää päivää.
Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimatyömaalla työtä tekevien siirtotyöläisten asemaan ei ole vakavissaan kiinnitetty huomiota, vaikka tapauksia alipalkkauksesta ja pitkistä työajoista on tullut ilmi.
Viranomaisten on vaikea puuttua tilanteeseen, koska alihankintayritykset työntekijöineen vaihtavat maisemaa nopeaa tahtia. Tilaajayritykset nostavat kätensä pystyyn ja kertovat, etteivät pysty valvomaan alihankintaketjun jokaista yksityiskohtaa.
Keinoja harmaan talouden kitkemiseksi on olemassa. Käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa on kiirehdittävä. Samoin kaikkien Suomessa työskentelevien työntekijöiden pitää rekisteröityä verottajalle.