Siksipä aivot tarvitsevat päivittäistä huolenpitoa, hoksauttaa aivohalvaus- ja dysfasialiiton Kajaanin aluesihteeri Risto Lappalainen. "Meidän pitäisi vastuullisesti huolehtia aivoterveydestämme vauvasta vaariin. Lähtökohtana aivojen hyvinvoinnille on perusterveelliset elintavat: pitkäkestoista liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa, lepoa ja unta, sosiaalista vuorovaikutusta, ei yksinoloa, joka uhkaa meidän vanhusväestöä", Lappalainen listaa.
Parhaillaan Suomessa vietetään aivoviikkoa. Teemaviikolla neurotiedettä tehdään tutuksi sekä kerrotaan alan tutkimuksista ja niiden tulosten hyödyntämisestä terveyden edistämisessä. Aivoviikon teemana on Anna aikaa aivoille. Lappalaisen mukaan Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden elämään vaikuttaa jokin neurologinen vamma tai sairaus. Diagnoosina voi olla esimerkiksi migreeni, ADHD, Alzheimerin tauti, Aspergerin oireyhtymä, aivovamma, aivoverenkiertohäiriö tai epilepsia.
Neurologiset vammaisjärjestöt, NV, edistää neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvää elämää muun muassa tekemällä edunvalvontatyötä, tiedottamalla sekä järjestämällä sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusta. NV on yhteistyöorganisaatio, johon kuuluu 14 valtakunnallista etujärjestöä.
Esimerkiksi Oulun Kumppanuuskeskuksessa Isollakadulla toimii Muistiliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton aluetoimistot.
Jokainen meistä unohtelee nimiä, puhelinnumeroita ja sovittuja tapaamisia. "Jos unohtelu on toistuvaa, on syytä huolestua ja ottaa yhteyttä esimerkiksi terveyskeskuksen muistineuvolaan tai tehdä muistitesti kotona. Syynä voi olla alkava muistiongelma tai orgaaninen aivosairaus", Lappalainen neuvoo.
Aivoja voi jumpata ja rasittaa päivittäin erilaisilla sanaristikko- ja päättelytehtävillä. Jatkuva ärsyketuleva ja liika rasitus taas uhkaa muistia ja aivojen toimintaa.