Rekkamiehet ällistelevät oululaiskuskeja

Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Liikenneturvasta väittää kuljettajilta saamansa palautteen perusteella, että kuljettajat hätäilevät erityisen paljon Oulun läpi kulkevalla nelostiellä eli Pohjantiellä.

"Missään muualla ei ole näin kiireistä ja hektistä kuin Oulussa. Ajetaan valtavilla nopeuksilla ja kiilataan pienimpiinkin rakoihin. Malttamattomuutta ja taitamattomuutta", Kinisjärvi sanoo.

Pohjantiellä tulee ja lähtee tiheästi ramppeja, koska vilkas moottoritie palvelee myös oululaisten kaupunkiväylänä kaupunginosasta toiseen. Pohjantietä kaasuttelee vuorokaudessa 40 000-50 000 kuskia.

Pohjantien liikenneturmia ei kirjata erikseen, mutta jo Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen onnettomuuskartta viideltä vuodelta osoittaa, että kolareita sattuu ihan missä tahansa.

Auto karkaa kuskin käsistä usein. Tulee yllättäviä kohtaamisia, ja myös kääntymisturmia ja peräänajoja on sattunut niin runsaasti, että tuloksena on kirjava helminauha, joka jatkuu tiheänä läpi Oulun.

Liian monelta autoilijalta puuttuu kyky suhteuttaa ajonopeutensa vaihtuviin olosuhteisiin. Niinpä kielteinen palautekin koskee turhiksi kuviteltuja nopeusrajoituksia: "Se on pienin ja äänekkäin joukko", Kinisjärvi viittaa.

"Mitä enemmän liikennettä, sitä enemmän henkilövahinkoja", vanhempi konstaapeli Matti Kiljunen Liikkuvasta poliisista huomauttaa.

100 kilometriä tunnissa -kilpi ei tosin edusta mitään luonnonlakia pyryssä ja pakkasessa: "Talvikeleillä on pidettävä pienempää nopeutta", vetoaa tieinsinööri Heino Heikkinen Ely-virastosta.

Takapuskurissa roikkuviakin riittää, vaikka turvallisuusvälin pitäisi vastata metreissä vähintään auton nopeuslukemaa.

Asenteiden olisi muututtava, sillä muuttuvia nopeusrajoituksia joudutaan Pohjantiellä edelleen odottamaan. Pelkästään Lintulan ja Iskon välin varustaminen uusilla nopeusmerkeillä vaatisi 300 000 euroa.

Rampille nousevan olisi puolestaan aika ottaa itseään niskasta. Liittymiin tullaan liian varovasti eikä sopeuduta joustavasti liikennevirtaan, Heikkinen manaa.

Erityisenä vaaranpaikkana Heikkinen nostaa esiin Laanilan liittymän. Oulun eteläisellä osuudella taas sattuu peräänajoja, kun ajaja ei huomaa lähtörampin täyttyneen seisovista autoista.

Kaiken kaikkiaan Pohjantien rampit ovat liian jyrkkiä ja lyhyitä nykyautoille. Silti suurin vastuu on aina liittyjällä, sillä rampilta tullaan kärkikolmion takaa, Kiljunen painottaa: "Oikealla nopeudella mahtuu pieneenkin rakoon."

Välillä tosin pitää hiukan kehuakin: "Meillä on hyviä kuljettajia, hyvä lainsäädäntö, hyvä poliisi ja hyvä tiestö", Kiljunen muistaa suhteuttaa kokonaistilannetta kehitysmaiden mittakaavaan.