Suurkysely: Luomuliha tärkeä syy metsästykseen
Luonnosta nauttiminen on avainasia metsästyksessä. Lähes yhtä tärkeää on metsällä käynnin merkitys terveydelle ja kunnolle, kertovat metsästäjät.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sai suurkyselyynsä vastaukset yli 4 200 metsästäjältä. Suomessa on yhteensä yli 300 000 metsästäjää.
Saaliin saaminen ei ole suurimpia motiiveja metsästykseen, alle 40 prosenttia piti sitä tärkeänä. Edelle menevät muun muassa yhdessäolo muiden kanssa ja metsästysvietin toteuttaminen. Puolet metsästäjistä nostaa luomulihan hankinnan tärkeimpien asioiden joukkoon harrastuksessaan.
–Näin isoa tutkimusta ei kovin usein tehdä. Viimeksi vastaava toteutettiin kymmenisen vuotta sitten, RKTL:n tutkija Anna-Liisa Toivonen kertoo.
RKTL lähetti kyselyn 7 000 metsästäjälle, joista 60,5 prosenttia vastasi. Tuloksia ei ole vielä tarkemmin vertailtu edelliseen kyselyyn.
Metsästäjätkin kaupungeissa
Metsästykseen hupenee keskimäärin vajaa tuhat euroa vuodessa. Summasta kuluu matkustukseen yli neljäsosa: kaupungeissa ja muissa taajamissa asuu enemmän metsästäjiä kuin maaseudulla.
Kun moni harrastus on tunnin tai puolen sessio, metsällä ei käydä piipahtamassa. Yli puolet metsäretkistä kestää vähintään neljä tuntia.
Metsästys on edelleen selkeästi miesten harrastus, vain viitisen prosenttia on naisia. Yli 40 prosenttia tämän päivän metsästäjistä on 41–60-vuotiaita.
Metsästys kulkee konkreettisesti isältä pojalle, sillä liki puolet on lähtenyt metsästyksen pariin isän mukana. Moni on päässyt harrastuksen alkuun myös ystävien ja sukulaisten tuella. Omin päin metsästykseen on perehtynyt vain runsas kymmenesosa harrastajista.
Tutkimuksen mukaan lähes kaikki metsästäjät kalastavat. Myös koiraharrastus käy rinnan metsästyksen kanssa. Kaksi kolmannesta käy mielellään metsällä koiran kanssa, vaikka vain kolmanneksella on oma koira.
Mieluisin metsästysmuoto suomalaisille on kanalinnustus yksin, toiseksi mielekkäintä kanalintujahti pystykorvan kanssa. Kolmantena tulee jänisjahti ajokoiran kanssa.
