Tervahiihtoladulle tosimielellä startanneet mahtuivat hyvin kärkijoukolle lähtöalueella varattuun karsinaan. Suurin osa noin 1 600 hiihtäjästä pyhitti sunnuntainsa ulkoilulle, kevätauringolle ja itsensä voittamiselle.
Ouluhallilla 10:56
Maalissa paistaa aurinko. Kuuluttaja kertoo perinteisen 70 kilometrin hiihtäjien olevan jo Lämsänjärvellä, enää kolmen kilometrin päässä. Siihen aikaan kun nämä sissit säntäsivät matkaan aamulla kahdeksalta, maalialueella päivää paistattelevat venyttelivät vielä aamukahvipöydässä. Koskilinjojen päivätöistä lainatut bussit kaartavat parkkipaikalta kohti Erkkolaa yksi toisensa jälkeen, pullollaan suksia ja numerolapuilla ja mikrosiruilla merkittyjä ihmisiä samaan aikaan, kun kaksi ensimmäistä sankaria kaartaa maalialueelle.
Hannu Paaso pyllähtää nurin viimeisillä metreillä ja Jukka Pekkala ehtii ensin maaliin. "Mitä nää siellä kyykit?", Paason tukijoukot tuskaantuvat. Paaso manaa ääneen, mutta jaksaa vielä virnistää samalla, kun voittaja Pekkalan punaiset kasvot ovat jo pääsemässä Urheiluruutuun.
Erkkolassa 11:33
Hiihtäjiä melkein silmänkantamattomiin. Miesvaltaisen joukon alkupäässä kuuluttajan ohjeita kuuntelevat Katariina ja Irja Ruokamo, serkuksia, Katariina toista ja Irja jo kolmatta kertaa Tervaiihdossa. Edessä on neljäkymppiä hyvää keliä ja naisia naurattaa. Miehet ovat voitelujoukoissa ja kotona lapsia hoitamassa.
Kuntoilla voi yksinkin, käydä sauvakävelyllä ja hiihtämässä, mutta laumaeläin tarvitsee massatapahtuman itsensä ylittämiseen, Ruokamot miettivät.
Tasan kello 12 kajahtaa lähtökäsky. Ensimmäisinä tungeksii matkaan kiiltäviä trikoita, virtaviivaisia suojalaseja ja suksia monoja viimeistä huutoa, sitten banderollin alla kompastelee toisiinsa tuulipukuja ja tavallisia järvisiä ja lopulta tulva tyrehtyy villapaidoiksi ja anorakeiksi.
Valkeisentien risteys 12:18
"Sieltä ne tulevat!" ladun varresta huudetaan, ja Joonas ja Topias Kukkosella pitää kiirettä. OHS:n junnut ovat täyttäneet ainakin sata muovikuppia urheilujuomalla. "Sitä on ainakin 300 litraa", pojat ja Heikki-isä laskevat. Ensimmäisenä pyyhältävät ohi kiiltävätrikoiset, eivätkä edes hidasta. Hitaammat ovat janoisempia.
"Äiti! Ei noin! Nosta ylemmäs sitä mukia", ehtii katkeamattomaksi, huolto käy Kukkosen perheeltä jo kuin tanssi.
Kiekonmaja 13:29
Risto Heikkinen ja Antti Oikarinen eivät jaksa enää. Kaksi väsynyttä miestä kaartaa pois ladulta nojaamaan sauvoihinsa, mutta jaksaa vielä vastata katsojajoukon leukailijoille. "Vaihdetaan miestä. Tästä saat sukset ja monot", Oikarinen lupaa.
"Kai sitä pääsisi maaliin jos hämärän rajamaille vetäisi", Heikkinen miettii, mutta ei kuitenkaan viitsi. "Pitää soittaa vaimo hakemaan."
Eikä mene kuin kaksi minuuttia, kun kaksikko laskee voitelupisteeseen alistunein ilmein. "Taksi sanoi, että jos ootte sinne asti päässeet, niin pääsette te maaliinkin!" Heikkinen huikkaa ja lähtee tankkaamaan mustikkasoppaa, ruisleipää, rusinoita ja suolakurkkua. Niillä pötkii pitkälle.
Johan Lind ja Veli-Heikki Mustonen tarttuvat toimeen miesten suksien kanssa. Taas poistetaan teipit, jotka tässä säässä ovat jäätyneet monella muullakin.
Vauhti-voidefirman kaksikon päivä on alkanut aamulla viideltä, eilen voideltiin Ouluhallilla 13 tunnissa liki 200 paria. Ensimmäistä kertaa apua tarjotaan myös ladun varressa, eikä turhaan.
"Teippiongelman lisäksi aika monella on ollut liisterit pohjassa, vaikka keli on kuiva", Lind sanoo.
"Tero! Tero, täällä!", huutaa Susanna Vieltojärvi-Posio ja huitoo käsillään ladun varressa. Tero Posio äkkää vaimonsa hidastaa hörppäämään urheilujuomaa.
Vieltojärvi-Posio ja Henna Ylimaunu huoltavat myös Tommi Heinosta. Rottinkikorissa on kannettu ladun varteen lämpimän ja kylmän urheilujuoman lisäksi myös suojalaseja ja vaihtopipoja. Ei niin, etteikö järjestäjien huolenpito kelpaisi, on vain mukavampi jos ladun varressa kannustaa joku läheinen, naiset hymyilevät. Sitäpaitsi entiset kilpahiihtäjät ovat hyvin ajassa.
"Sanoin kyllä, ettei me odoteta kuin viisi tuntia. Sen jälkeen saavat hiihtää kotiin asti."
Ouluhallilla 14.30
Aurinko on mennyt pilveen. Maalialueella jännitetään vapaan seitsemänkympin kärkeä saapuvaksi. Kun suurin osa joukosta taivaltaa vielä pitkästi Kiekonmajan tuolla puolen, kaksi kiiltävätrikoista pyyhältää hevosenkenkään ja väsyneestä joukosta kohoaa ilmoille hurraus. Noin hirveää vauhtia!
Ouluhallin eteisessä haisee hiki. Yläkerrassa hörpitään järjestäjien jakamaa lohisoppaa vapisevin käsin ja laikukkain naamoin, mutta onnellisina.
Myös herrat Heikkinen ja Oikarinenkin ovat päässeet maaliin. Voipuneet hymyt kertovat, että kannatti sittenkin vetäistä sinne hämärän rajamaille asti.
KATSO VIDEO:
