Uutinen ei ollut missään määrin yllättävä – ennemmin odotettu – mutta sen painoarvoa ei voinut kiistää kukaan. Ei ainakaan kukaan, joka on seurannut 2000-luvulla huippujääkiekkoa ja erityisesti Oulun Kärppiä.
Jari Viuhkola kertoi tiistaina MTV:n haastattelussa, että ura on tullut päätepisteeseensä. Ilmoitukseen sekoittui mittava annos nostalgiaa, haikeutta, pettymystä ja takuuvarmasti myös huojentavaa helpotusta.
Viuhkolan läheiset ja joukkuekaverit tietävät, millaisen kiirastulen pelaaja on käynyt viime vuosina läpi, kun hän on yrittänyt parsia itseään pelikuntoon erilaisten vammojen jäljiltä tai pelannut puolikuntoisena (viime kaudella polven ristiside katkenneena).
Tiettävästi Viuhkola on säästynyt silmään epäonnisesti singahtaneen pullonkorkin tekemiltä tuhoilta, mutta muuten hänen tarinassaan on samanlaisia piirteitä kuin erään tunnetun jalkapalloilijan sairauskertomuksessa.
Viuhkola on ollut oululaisen ja pohjoissuomalaisen huippupalloilun jarilitmanen – kotimaan liigatasolla pelikäsitykseltään ylivertainen yksilö, jonka uraa on värittänyt neroutta lähentelevien syöttöjen lisäksi myös yli ymmärryksen käyvä epäonni.
Jari Litmasta puhutellaan Suomessa yksinkertaisesti Kuninkaana.
Suomalainen urheilujournalismi on usein ylisanojen uuvuttavaa vyörytystä, mutta Viuhkolan tapauksessa titteli Kuningaskärppä tekee kohteelleen oikeutta.
***
Keskushyökkääjä pelasi kasvattajaseuransa riveissä 535 runkosarjan ottelua tehoin 119+266=385. Pudotuspeleissä otteluita kertyi 124 ja tehopisteitä 27+58=85.
Kun otamme Viuhkolan uran läpivalaisuun, olisi helppo puhua hänen syötöistään tai maaleistaan tai vaikka viidestä Suomen mestaruudesta, joita hän oli Kärpille voittamassa.
Tai siitä, kun hän jo 20-vuotiaana oli yksi Kärppien avainpelaajista hartaasti odotetun liiganousun toteuttaneessa joukkueessa. Oulussa hehkui Aurinkokuningas Juhani Tammisen ympärilleen luoma innostus ja energia, mutta jo tuolloin Viuhkola teki suuren vaikutuksen Raksilan kriittiseen yleisöön.
Viuhkolan valovoima ei perustunut sirkustemppuihin, prinsiippeihin tai medialle annettuihin värikkäisiin lausuntoihin.
Oulun yöelämän pintaliitopaikat Viuhkola kiersi kaukaa – ei siksi, etteivät selkääntaputtelijat olisi antaneet suosikilleen hetken rauhaa, vaan siksi, että hän on aina viihtynyt parhaiten perheensä parissa.
Viuhkolan karisma kumpusi rauhallisesta, mutta päättäväisestä johtajuudesta – sellaisesta, jota suomalaiset ovat nähneet esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelassa.
***
Kun miettii Viuhkolan uraa juuri tässä ja nyt, ei yllekirjoittaneen mielessä välähdä yhtään ainoaa kuvaa Viuhkolan yksittäisestä syötöstä, maalista tai harhautuksesta.
Sen sijaan ajatuksissa piirtyy HD-tason huipputerävä takauma pelaajasta numero 24, jolla oli ainutlaatuinen kyky tehdä ympärillään olleista pelaajista parempia.
Jääkiekkoilija Jari Viuhkola oli pelille aina hyvä.
Joskus olisi toivonut, että hieno peli olisi ollut hienolle miehelle edes hieman armollisempi.
Kirjoittaja on Kalevan urheilutoimituksen esimies.
