Puolivälieräottelu
USA–Suomi 2–3
(0–0, 1–1, 1–2)
Helsinki Kun ottelua oli jäljellä vain vaivaiset kymmenen sekuntia, Jesse Joensuu saa kiekon maalin takaa Petri Kontiolalta ja tällää kiekon etunurkasta ohi maalivahti Jimmy Howardin.
Digitaaliset numerot jumbotronin digitaalisessa näytössä jähmettyvät lukemiin 8,8. Maalien määrää kuvaava numero vaihtuu kakkosesta kolmoseen.
Areena desibelit nousevat yli kipurajan. Sinivalkoinen meri mylvii huippuhurmiossa.
Ne ovat täydelliset juhlat.
”Upeat fiilikset, ja hyvä että upposi. En olekaan tehnyt aikaisemmin A-maaotteluissa maalia”, Joensuu myhäili, mutta käänsi nopeasti teeman itsestään muualle.
”Haluaisin nostaa esiin ykkösketjun, joka tappioasemassa painoi kerta toisensa jälkeen pelin USA:n päätyyn. Siinä vaiheessa tuntui, että mikään muu ketju ei pysty maalintekoon”, ruotsalaisessa HV 71:ssä päättyneellä kaudella kiekkoillut Joensuu muistutti.
USA siirtyi heti kolmannen erän alussa Bobby Ryanin maalilla 2–1-johtoon. Siitä alkoi Leijonien painajainen, joka kuitenkin vaihtui matkan varrella unelmien temmellyskentäksi.
Ykkösketju teki kuin tekikin 2–2-tasoituksen ajassa 53.02, jolloin sinivalkoinen meri sai ensimmäisen täyttymyksensä.
Jussi Jokinen syötti, ja maalin eteen viilettäneen kapteeni Mikko Koivun luistin osui sopivasti kiekkoon. Täysosuma hyväksyttiin videotarkastuksen jälkeen.
”Olin varma, että maali hyväksytään, vaikka näin, että kiekko meni luistimesta sisään”, Jokinen muisteli tärkeää hetkeä.
”Siinä ei ollut potkuliikettä. Se oli henkisesti erittäin tärkeä maali.”
Jokinen otti ottelun jälkeisesti tunnetilasta kaiken irti.
”Hieno tunne, kotikisat, paras minun kohtaamani USA, ja huikea fiilis täydellä areenalla. Ei tämän tiukemmin voi enää ottelua voittaa”, Jokinen tunnelmoi.
Jokinen aikoi nauttia voitosta koko torstai-illan, mutta tiukka keskittyminen lauantain välierään alkaa jo perjantaina.
”Venäjä on varmasti eri tyyppinen vastustaja kuin jenkit. Siellä on huikea määrä yksilötaitoa”, Jokinen visioi lauantai-iltapäivän välieräottelua.
Haastattelualueelta löytyi toinenkin ex-kärppä, jolla oli hymy korkealla korvissa.
”Ihan loistavat tunnelmat. Emme saaneet päätöserään parasta starttia, ja olisimme voineet murentuakin siihen, mutta menimme vain vaihtoi kerrallaan eteen päin ja uskoimme mahdollisuuksiimme”, Topi Jaakola kertasi.
Mistä usko omaan tekemiseen kumpusi?
”Joukkue on suhteellisen nuori, mutta siinä on myös kavereita, jotka ovat tottuneet pelaamaan tiukoissa paikoissa. Me emme sorru hätäilyyn”, Jaakola painotti.
Joensuun sankaruus on kiistaton, sillä hän vei Leijonat toisessa erässä 1–0-johtoon. Yllättikö ratkaisija?
”Ei yllättänyt. Hän on iso ja maaliahne hyökkääjä”, Jaakola vahvisti.
Päävalmentaja Jukka Jalonen yritti pysyä kasvot peruslukemilla, vaikka Joensuun maalin syntyhetkellä mies päästeli korkeuksiin leijonan karjuntaa muistuttavia ääniä.
”Huippuottelu huippujoukkuetta vastan. Maksimit olivat irti.”
