Bratislava STT-Lehtikuvan lehtikuvaaja Martti Kainulainen sen keksii. Viedään Juhamatti Aaltonen leijonien hotellin kattoterassille kuvattavaksi.
Hotellin turvanmies painaa hissin nappia numero kahdeksan ja availee ylimmässä kerroksessa terassin ovia.
Tuuli humisee ahnaasti.
"Kunhan lakki ei nyt lennä päästä", toivoo Aaltonen, joka on ystäville ja kylän miehille pelkkä Juhis.
Huipulla tuulee, Juhamatti Aaltonen. Perjantaina Suomi kohtaa Bratislavassa Saksan ottelussa, jossa on paljon pelissä.
"Saksan pelaa pirun hyvin pohjoisamerikkalaisella tyylillä. Tukkii keskialueen ja lähtee vastahyökkäyksiin suoraviivaisesti", Aaltonen tietää.
Aaltoseen kohdistuvat isot odotukset. Iin ihmemies hyökkää leijonien ykkösvitjassa yhdessä NHL-tähtien Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun kanssa. Toistaiseksi Aaltonen on iskenyt tilastoihin tehot 1+1=2.
"Kyllä me luomme paikkoja ihan riittävästi, mutta tarvitsemme lisää malttia, rauhallisuutta ja tietenkin tuuria. Tosin vastustajilla on ollut todella hyvät maalivahdit, enkä halua ottaa heiltä mitään pois", hän analysoi.
Vaikka MM-ruletti pyörii täysillä on syytä käydä menneessä ajassa, jossa Aaltosen kiekkouralle rakenneltiin uudet koordinaatit. Hän nousi monien mielestä liian hitaasti Kärppien liigajoukkueeseen, mutta silloinen valmentaja Kari Jalonen halusi toppuutella. Aaltonen sai pelata vielä A-junioreissa, missä hän teki mitä halusi.
Neljä kautta vuosina 2005-2009 olivat huikeita. Aaltosen paino kasvoi 73 kilosta yli 80:aan ja hän löi itsensä läpi SM-liigassa ja A-maajoukkueessa.
Mutta tarinalla ei ole onnellinen loppu - tässä vaiheessa. Kärpät ja Oulu alkoivat ahdistaa. Kemiat Matti Alatalon kanssa eivät toimineet.
"Viimeisenä vuotena Kärpissä aloin kokea itseni enemmän täytemieheksi, enkä saanut mitään aikaiseksi."
Uusi osoite löytyi Pelicansista, joka ei täytä kärkijoukkueen tunnusmerkkejä.
"Pääsin kuitenkin pelaamaan", hän alleviivaa ja tehot varmistavat väittämän. Pelicansissa syntyivät uran parhaat yhden kauden tehopisteet 28+21=49.
Mies teki nelivuotisen sopimuksen lahtelaisten kanssa, mutta Magnitogorsk iski väliin. Huutokaupassa olivat loppusuoralla mukana myös NHL-joukkueet Calgary ja Dallas.
"NHL on edelleen unelmani, mutta raha painoi vaakakupissa KHL:n eduksi. Kaikki tietävät, mitä rahoja Pohjois-Amerikassa saa, jos joutuu kahden suunnan sopimuksella farmiin."
Pelkkiä taskurahoja.
Nyt elämä hymyilee leveästi, kun puhutaan rahasta. Mies allekirjoitti juuri kahden vuoden jatkosopimuksen Magnitogorskin kanssa, ja rahaa ropisee ovista ja ikkunoista.
"Jos peli ei kulje, sopimus on äkkiä kaksiviikkoinen", Aaltonen naurahtaa.
Valistuneen arvion mukaan hän ansaitsee yhdessä kaudessa 800 000 - 1 000 000 dollaria eli ainakin 600 000 euroa miinus 12-14 prosenttia veroa.
"Tulevaisuuteni on siinä mielessä turvattu."
Aaltonen jakaa huoneensa vanhan kärppäpelaajan Lasse Kukkosen kanssa.
"Lasse katsoo vanhemman oikeudella perään, etten tee tyhmyyksiä. Koska olemme kämppiksiä myös Venäjällä, näen häntä enemmän kuin omaa lastani."
Aaltosen ajatus kääntyykin 4-vuotiaaseen Nella-tyttären, joka asuu Oulussa.
"Näen Lassea enemmän kuin tytärtä, mutta olemme soitelleet paljon. Puhelimessa tyttö hössöttää, minkä ehtii. Selittää parhaansa mukaan, mitä on hommaillut."
Kesän Aaltonen viettää tiiviisti Oulussa, missä pystyy järjestämään yhteistä laatuaikaa lapselle ja nauttii lomasta kavereiden kanssa.
"Siellä ovat talo ja lapsi. Olen siellä mahdollisimman paljon, kuten myös kauden aikana sarjataukojen lomassa."
Loppuun Aaltonen antaa vinkin, ketä saksalaispelaajia kannattaa kotikatsomoissa mahdollisesti seurata.
Miestä naurattaa jo valmiiksi.
"Se kaksimetrinen jätkä, jolla ei ole etuhampaita. Sen alle ei passaa jäädä. Nimi on Tripp. John Tripp."
Iin ihmemies on puhunut. Kannattaa siis olla tarkkana.
