Helsinki Mies ei näytä maskotilta. Siisti tumma puku, kiiltoa kengissä, solmio ja kisapassi kaulassa, hiljainen ääni ja kohtelias käytös – mutta maskottina Christian Lanouette on uransa aloittanut. Elettiin vuotta 1994, kun hän puki ylleen rakastetun Badaboumin sinisen, ison asun Colisée de Québecilla ensimmäisen kerran.
NHL-seura Quebec Nordiquesista tuli Colorado Avalanche kaksi vuotta myöhemmin, mutta sympaattisesta kanadanranskalaisesta tuli maskottimies jäädäkseen.
”Tämä on perheyritys”, hän kertoo Helsingin MM-areenalla.
”Isäni perusti Création Animation Mascottesin vuonna 1988. Alussa palkkalistoilla oli 15 ihmistä, nyt meitä on jo 80 ja teemme 250–350 hahmoa vuosittain.”
Jo reilun vuosikymmenen Lanouette on jatkanut isänsä työtä ja pukenut töihin lähtiessään kravatin kaulaan. Helsingissäkin hän huolehtii siitä, että kaksi Hockey Birdiä pyörittävää Création Animation Mascottesin työntekijää on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja homma toimii. Tukholman Hockey Bird työllistää niin ikään kaksi miestä.
Kanadalaisyritys sai alkunsa tietysti jääkiekosta – jota luonnollisesti myös Lanouette itse on pelannut. Eri lajien lajien urheilutapahtumat eivät kuitenkaan ole Création Animation Mascottesin ainoita asiakkaita. Maskotteja tarvitaan monessa paikassa ruokakaupoista musiikkifestivaaleihin.
Työ on vienyt miestä ja maskotteja pitkin maailmaa.
”Tietysti eri puolille Kanadaa ja Yhdysvaltoja, mutta myös Britanniaan, Saksaan, Sveitsiin, Ruotsiin, Suomeen...” hän listaa.
Kolmen lapsen isä toivoo perheyritykselle jatkajaa jälkikasvustaan. Esikoinen olisi jo saanut kesätöitä maskottina, mutta kasvoi liian pitkäksi.
”Yli 180-senttiset eivät sovi maskoteiksi. Puvut näyttävät kummallisilta liian pitkien yllä.”
Keskiviikkona kisakaupunkiin saapuneen kolmikon työpäivät kulkevat samaa kaavaa. Areenalle pari tuntia ennen ensimmäistä peliä, lintupuku päälle, luistimet jalkaan, jäälle joukkuieiden kanssa, pois jäältä, luistimet pois ja kengät jalkaan, katsomoon ja käytäville henkeä nostattamaan, kengät pois ja luistimet tilalle, takaisin jäälle... Ja sama uusiksi seuraavassa ottelussa. Ja sitä seuraavassa.
Hiki siinä tulee.
”Puku painaa parikymmentä kiloa ja on todella kuuma, Maskotti juo päivän aikana litratolkulla vettä. Vaikeinta on luistella pimennetyssä hallissa silloin, kun maskottia seuraa valospotti. Käytännössä on mahdotonta nähdä, minne on menossa”, Lanouette selittää.
Hän toimii maskottiensa puhemiehenä, sillä sääntö numero yksi on tämä: maskotti ei puhu eikä pukahda. Ja sääntö numero kaksi: miestä maskotin sisällä ei saa kuvata pää kainalossa tai muuten puolipukeissa.
”Emme halua rikkoa taikaa yhdenkään lapsen mielessä”, Lanouette selittää.
Ammattilaisen silmin Hockey Bird on hyvän näköinen ja toimiva hahmo.
”Ja meidän väkemme on herättänyt sen hienosti henkiin.”
Création Animation Mascottesin väki on miesvaltaista. Joukkoon mahtuu vain muutama nainen.
”Niihin aikoihin kun aloitin, sopivia työntekijöitä oli vielä vaikea löytää. Nyt palkkaamme uutta väkeä usein maskottiemme suositusten perusteella”, Lanouette kertoo.
Maskotiksi ei tulla noin vain.
”Koulutukseen kuuluu kokeneempien kollegojen työhön tutustumista sekä tanssi- ja voimistelutunteja. Opetamme maskottejamme myös toimimaan erilaisten yleisöjen kanssa. Fyysisesti on oltava todella hyvässä kunnossa.”
Tärkeintä on olla spontaani. Ja osata kehrätä sokeripalasta hattara.
”Pitää osata innostua isosti pienestäkin asiasta”, hän selittää.
Kun ihminen kohtaa maskotin, hän haluaa käsiläpsyn. Tai pistää tanssiksi. Tai haluaa maskotin kainaloon kuvattavaksi, tai kuvata lapsensa maskotin kanssa.
”Jääkiekossa yleisö on villimpää kuin monessa muussa lajissa. Varsinkin lauantai-iltaisin”, Lanouette virnistää.
