Mainos

Lei­jo­na­ku­nin­kaan stressitesti – näin Lauri Marjamäki puhui juuri ennen MM-kisoja

Tammerkosken rannalla. Tampere on Lauri Marjamäen rakas kotikaupunki, mistä valmennusura 22 vuotta sitten alkoi. Oulun-vuosien jälkeen Marjamäki perheineen on asettunut Tampereen kupeeseen Pirkkalaan. KUVA: MERJA OJALA
Jääkiekko 19.5.2017 21:10 | Päivitetty 19.5.2017 21:11
Kimmo Siira

Suomen jääkiekkomaajoukkue selvitti tiensä MM-kisojen mitalipeleihin, kun se kaatoi puolivälierässä USA:n numeroin 2-0. Voitto oli taatusti iso helpotus päävalmentaja Lauri Marjamäelle, jonka johtama joukkue on saanut hurjaa kritiikkiä kisojen aiemmista heikoista suorituksistaan.

Lue alta Lauri Marjamäen haastattelu, joka tehtiin aivan MM-kisojen alla. Juttu on julkaistu Kalevan paperilehdessä 3.5.2017.

World Cup riipaisi syvältä

Syyskuu 2016, Toronto. Kanadan suurin kaupunki näyttää vielä syksyllä parhaita puoliaan, vaikka auringonpaisteesta puuttuu päättyneen kesän kuuma hehku.

Yksi miljoonametropolin katuja mittaavista kulkijoista on Lauri Marjamäki, jonka verkkokalvolle piirtyy 553 metrin korkeuteen kurkottava CN-torni, pilvenpiirtäjien siluetteja ja Ontario-järvelle avautuva panoraama.

Toisin kuin turistit, Marjamäki ei kierrä kaupungilla nähtävyyksien perässä. Hän kävelee, istuu välillä puistojen penkeille ja kirjoittaa ajatuksiaan paperille, jäsennetysti ja keskittyneesti.

Takana on Marjamäen ensimmäinen turnaus Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana: kolmeen tappioon maalierolla 1–9 päättynyt World Cup, johon osallistuvat maailman parhaat pelaajat.

Leijonien tulos ja esitykset jäällä ovat olleet kiistattomia pettymyksiä – ennen kaikkea Marjamäelle, joka yrittää ymmärtää tapahtunutta.

– World Cupia odotettiin kauan, mutta kaikki oli nopeasti ohi. Se riipaisi syvältä. Ennen turnausta tein työni viimeisen päälle, Marjamäki kelaa Toronton-muistojaan tamperelaisen hotellin neuvotteluhuoneessa.

Turnauksen jälkeiset hetket Torontossa alleviivasivat Marjamäelle maajoukkueen päävalmentajan työn luonnetta.

– Kaikki muut olivat jo lähteneet kaupungista. Välillä teki mieli huutaa. Olet aivan yksin kaikkien asioiden kanssa. Tunnet olosi riittämättömäksi ja mietit, mitä järkeä tässä on.

Myös World Cupin jälkeen ja MM-kisojen lähestyessä Leijonat on näyttänyt usein ryhmältä, jolta Marjamäen valmentamat joukkueet eivät yleensä näytä: laimean keskinkertaiselta.

Lauri Marjamäki viimeisen kärppäottelunsa jälkeen. Kaulailtavana valmennustiimiin kuuluneet Mikko Manner ja Toni Sihvonen. Manner kuuluu nyt Leijonien valmennusryhmään. KUVA: Joel Karppanen

Epäilyjen keskellä Marjamäki on jatkanut päivittäistä työtään ja muistuttanut itseään yhdestä asiasta.

– Olen sanonut itselleni: nämä vastoinkäymiset ovat, Late, parasta mitä sinulle voi valmentajana tapahtua.

Hyväntuulisuus tavaramerkkinä

Tampereen kupeessa sijaitseva Pirkkala on tuoreen kyselyn mukaan Suomen onnellisin kunta. Onnellisuus ja hyväntuulisuus kuuluvat myös Pirkkalan tunnetuimpiin lukeutuvan asukkaan tavaramerkkeihin.

Lauri Marjamäki on paitsi Leijonien 39-vuotias päävalmentaja, myös aviomies ja ylpeä kahden lapsen isä, tuttujen ja puolituttujen kesken Late vaan.

Marjamäki ei hahmota maailmaansa Puolangan pessimismipäivien hengessä.

Poikamaisesta charmistaan tunnettu Marjamäki on hymyilevä elämänilon apostoli, joka näkee ympärillään uhkien sijasta vain mahdollisuuksia ja hyviä asioita – toisinaan sielläkin, missä kukaan muu ei niitä havaitse.

Hyvän esimerkin tarjoavat Leijonien MM-kisajoukkueen valinnat. Marjamäki otti mukaan Juhamatti Aaltosen, joka oli Liigan kevätkaudella pelkkä varjo parhaiden päiviensä loistokkuudesta.

Vuonna 2014 Lauri Marjamäki (vas.) lähdössä Juhamatti Aaltosen ja Lasse Kukkosen kanssa Sotshin olympialaisiin. KUVA: Teija Soini

Marjamäki uskoo, monien mielestä naiivisti, että Aaltonen voi yhä olla käänteentekevä pelaaja MM-jäällä – taituri, joka vuonna 2014 nöyryytti Venäjää Sotshin olympialaisten puolivälierässä ja ratkaisi Kärpille mestaruuden jatkoerämaalillaan.

Painetila moninkertainen Ouluun verrattuna

Nyt Marjamäellä on johdettavanaan suomalaisen huippu-urheilun ylivoimaisesti seuratuin joukkue. Leijonien MM-kisaotteluiden aikana kotisohvilta ja baareista löytyy parhaimmillaan 3,25 miljoonaa jääkiekkoasiantuntijaa.

Marjamäki puhuu mielellään yhden ottelun tulosta laajemmasta kokonaiskuvasta ja kehityskaaresta, mutta ymmärtää myös, että tulevien viikkojen aikana suuri yleisö arvioi hänen pätevyytensä valmentajana pelkästään MM-turnauksen tuloksen perusteella.

Jos Suomi häviää MM-kisojen puolivälieräottelunsa, ketään ei kiinnosta, montako ensikertalaista Marjamäki toi kauden aikana Leijoniin tai millaisia pelitaktisia hienouksia valmentaja fläppitaululleen piirsi.

– Painetila on tässä työssä potenssiin kymmenen siitä, mitä se oli valmentaessani Oulussa Kärppiä. En halua, että paine vaikuttaa minuun tai muuttaa minua ihmisenä, Marjamäki painottaa.

Rumputuli voimistunut

Viime vuosina Marjamäki on saanut – ansaitusti – osansa ylistyksestä, mutta kuluvan kauden aikana kritiikin rumputuli on voimistunut.

Toisinaan on vaikuttanut siltä, että Marjamäen on ollut vaikea hyväksyä työhönsä kohdistuvaa, asiallista arvostelua.

Helmikuun EHT-turnauksessa Suomi hävisi Tshekille 1–7, mutta pelin jälkeen Marjamäki puhui maalipaikoista, joita Leijonilla oli päävalmentajansa mukaan enemmän kuin Tshekillä.

– Maalipaikoilla selittely 1–7-tappion jälkeen on vastuunpakoilua ja pakonomaista uskoa siihen, että oma pelitapa on oikea, vaikka todellisuus huutaa ei, kirjoitti Iltalehden Sasha Huttunen ottelun jälkeen.

Vastuunpakoilua tai ei, Marjamäki yritti perusluonteensa mukaisesti löytää tuloksen takaa edes jotain myönteistä.

Marjamäki vakuuttaa, että hän ei kärsi monien menestyjien ammattitaudista, nousevan keltaisen nesteen syndroomasta.

– Olen sanonut läheisilleni ja ystävilleni, että jos viitteitä ylimielisyydestä ilmenee, minut pitää palauttaa heti maan pinnalle.

Iso läpimurto Kärpissä

2010-luvun suomalaisessa huippu-urheilussa Marjamäki on yksi kuumimmista valmentajanimistä yli lajirajojen. Lopullisesti hän löi itsensä suuren yleisön tietoisuuteen Kärppien valmentajana vuosina 2013–2016, kun seura voitti kaksi Suomen mestaruutta, SM-pronssin ja EM-hopean.

Marjamäen tiukassa ohjauksessa Kärpät löysi hukassa olleen identiteettinsä, tien todellisen huippu-urheilun piinkovaan ytimeen.

– Halusin Ouluun, koska tiesin, että se on paikka, missä valmentajaa mitataan ja missä pitää myös menestyä, Marjamäki sanoo.

– Kärpissä kaikki napsahti kohdalleen. Aika Oulussa oli niin upeaa, että sitä ei kunnolla käsitä. Kärppien jutussa elää vieläkin aika vahvasti mukana. Kun Kärpät tänä keväänä putosi, katsoin viimeistä peliä ravintolassa New Yorkissa – ja taisin päräyttää kirosanan, kun HIFK teki jatkoerämaalin, Marjamäki naurahtaa.

Lauri Marjamäki kommentoi voittoa USA:sta puolivälierän jälkeen. Marjamäen mukaan Leijonat ansaitsi voittonsa.

Marjamäelle ja tämän perheelle Oulu on aina erityinen paikka, ei vähiten kaupungissa solmittujen elinikäisten ystävyyssuhteiden ansiosta.

– Mitalit ovat oikeastaan pelkkiä esineitä. Itse nautin enemmän muistoista ja tarinoista, Marjamäki painotti Kalevassa syksyllä 2014.

Tappio Tapparalle oli kova paikka

Marjamäen viimeisen, pronssiottelun voittoon päättyneen kärppäkauden tapahtumat ovat pyörineet täydellisyyteen pyrkivän valmentajan mielessä vieläkin.

– Välierien seitsemännen pelin tappio Tapparalle oli kova paikka. Olen miettinyt, että olimmeko ihan tosissamme hakemassa kolmatta mestaruutta. Ja olisiko minun valmentajana pitänyt olla kovempi?

Marjamäki laskee, että viimeisen 11 vuoden aikana hänen valmentamansa joukkueet ovat pelanneet kymmenen kertaa mitaleista.

– Urheilussa pitkä aikajänne kertoo menestyksestä – ei se, voitatko jotain yhden kerran.

Kärpissä Marjamäki sai käyttöönsä miljoonilla kasatun tähtisikermän, mutta hänen valmennustyönsä laadusta kertoi arkisen toiminnan ammattimaisuus, joka auttoi muun muassa Sebastian Ahoa, Jesse Puljujärveä, Miro Aaltosta, Joonas Donskoita, Joonas Kemppaista, Markus Nutivaaraa ja Ville Pokkaa kehittymään urheilijoina kohti NHL-tasoa.

Ahon, Kemppaisen, Puljujärven, Miro Aaltosen, Juhamatti Aaltosen, Atte Ohtamaan, Lasse Kukkosen ja Mika Pyörälän oli helppo sanoa ”kyllä”, kun Marjamäki kysyi heitä mukaan kevään MM-kisaprojektiin.

Lauri Marjamäki ja Mikko Manner valmensivat kaksikkona Kärpissä. Nyt he ovat Leijonien penkin takana. Manner jatkaa edelleen myös Kärpissä ja nyt päävalmentajan roolissa. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen

Arvostus valmentajien ja tämän kärppätaustaisten luottopelaajien välillä on molemminpuolista.

Suitsutusta taktisesta osaamisesta

Marjamäki on saanut suitsutusta pelitaktisesta osaamisestaan, mutta rakettimaisella nousulla valmentajien eliittiin on paljon monitahoisempia syitä kuin pelkät fläppitaulun koukerot.

Kollegoidensa joukossa Marjamäki on yksilö, joka tekee työnsä aina hieman huolellisemmin ja paremmin kuin kukaan muu.

Koska taustalla ei ole oman peliuran tuomaa selkänojaa, ymmärsi Marjamäki jo valmennusuransa alkutaipaleella, että hän ei saavuta mitään oikomalla tai unelmoimalla.

Marjamäki ei ole koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann, jonka kanssa voi keskustella maailmankirjallisuuden klassikoista tai suomalaisen yhteiskunnan sosioekonomisista eroista.

Marjamäki ei ole lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo, joka puhuu sujuvasti kuutta eri kieltä.

Marjamäen valmentajaidentiteetti ja auktoriteetti kumpuavat pelin yksityiskohtien tuntemuksesta, arkisen työn perinpohjaisuudesta, kyltymättömästä oppimishalusta ja kiitosta saaneista modernin ihmisjohtamisen taidoista.

Marjamäki on eri tavalla karismaattinen kuin ennen häntä Leijonia valmentaneet Jukka ja Kari Jalonen sekä Erkka Westerlund. Marjamäki on helposti lähestyttävä, ja silmäkulmasta löytyy lähes aina pirkanmaalaista pilkettä.

– Haluan olla aina oma itseni.

Se on Marjamäen suurin vahvuus.

Vuosia ruohonjuuritasolla

Marjamäen innostus käy ilmi jokaisesta ilmeestä ja eleestä, kun hän kuvailee valmentajauransa ensimmäisiä askeleita – vuosia ruohonjuuritason perustyössä, aikaa ennen isoja otsikoita ja päätä puristavia paineita.

– Aloitin 17-vuotiaana. Ensimmäinen oma joukkueeni oli Tampereen KooVeen D82-joukkue. Ne nuoret olivat minun vastuullani. Siinä piti kasvaa itsekin.

Marjamäen joukkueissa vaatimustaso on aina korkea, mutta hän ei koskaan hauku pelaajiaan julkisesti. KUVA: Joel Karppanen

Verotietojen mukaan Marjamäen vuoden 2015 ansiotulot olivat 234 675 euroa. Marjamäki itse muistelee mieluummin vuosia, jolloin hän kävi töissä rahoittaakseen valmennusharrastuksensa.

– Kun reiluna parikymppisenä valmensin Ilveksen B-junioreita, olin kaksi vuotta töissä Valion varastolla. Aamuviideltä minulle lyötiin Citymarketin lista käteen ja iltapäivään asti keräsin mansikkajugurttia...

Tampereen Härmälässä sijainneen kotinsa yläkerrassa Marjamäki askarteli taktiikkataulun kuvioiden ja VHS-formaatilla kuvattujen otteluvideoiden parissa.

– Ja sitten välillä piti soittaa äiteelle töihin ja pyytää tuomaan auto, että pääsisin Hervannan halliin vetämään harjoituksia.

Marjamäen ammatillinen identiteetti alkoi muovautua vuosituhannen vaihteessa. Junioripelaajana Marjamäki oli ollut laiska harjoittelija, mutta nuorena valmentajana hän suunnitteli ja valmisteli asiat sotilaallisella tarkkuudella.

Nuorten pelaajien kehitys sekä ihmisinä että urheilijoina oli Marjamäelle kunnia-asia. Hän huomioi joukkueen jokaisen jäsenen – oli kyse maalitykistä tai nelosketjun laiturista – ja pyysi rehellistä palautetta myös omasta toiminnastaan.

– Henkilökohtaiset pelaajapalaverit olivat minulle todella tärkeitä jo silloin. Niistä saan parhaat kiksit.

Vuonna 2002 Marjamäki teki tärkeimmän päätöksen, joka määritti hänen tulevaisuuttaan. Marjamäki jätti tutun ja turvallisen Tampereen ja suuntasi muiden ihmettelyistä huolimatta Espooseen Bluesin junioriorganisaation valmentajaksi.

– Olin että, piru, nyt katsotaan tämä juttu loppuun asti.

– En ole ratkaisuani katunut. Työ jääkiekkovalmentajana on kaikki, mitä kaipaan ja mitä haluan tehdä.

"Babyface"

Huippuvalmentajien metodit pelaajien käsittelyssä ovat erilaisia. Marjamäen joukkueissa vaatimustaso on aina korkea, mutta hän ei koskaan hauku pelaajiaan julkisesti.

Perinteisen käskyttämisen ja pakottamisen sijasta Marjamäki korostaa valmennustyössään pelaajien itseohjautuvuutta. Marjamäki totesi jo takavuosina, että ”pelaamisesta näille jätkille on puhuttu ihan tarpeeksi”.

– Koen, että voin auttaa pelaajaa vasta sitten, kun hän itse oivaltaa vastuullisuuden – sen, mitä huippu-urheilijana oleminen oikeasti vaatii.

Jääkiekkoliiton ex-puheenjohtaja Kalervo Kummola on luonnehtinut Marjamäkeä määreellä babyface. Lapsenkasvoisuuden ei kannata antaa hämätä, sillä Marjamäki osaa median mikrofonien ulottumattomissa vaatia ja olla tarvittaessa myös kova ja tyly.

Jääkiekkoliiton ex-puheenjohtaja Kalervo Kummola on luonnehtinut Marjamäkeä määreellä babyface. KUVA: Joel Karppanen

Kärppiä valmentaessaan hän jätti Jari Viuhkolan ja Juha-Pekka Haatajan kaltaiset tähtipelaajat kokoonpanon ulkopuolelle, koska joukkueen etu sitä vaati.

Suomen vuonna 2011 maailmanmestariksi luotsannut Jukka Jalonen naulasi Leijona-uransa pelillisiksi teeseiksi pelinopeuden, pelirohkeuden ja maalinteon tehokkuuden.

Marjamäki lähestyy nykyistä työtään perusarvojen – rehellisyyden ja avoimuuden – kautta. Päävalmentaja haluaa olla paitsi tuloksentekijä, myös Suomi-kiekon suunnannäyttäjä ja keskustelunavaaja.

– On tärkeää, totta kai, että menestymme. Yhtä lailla on tärkeää saada ihmiset yhteen ja miettiä, miten parannamme kilpailuetujamme.

Suomi lähtee MM-kisoihin aina pelaamaan maailmanmestaruudesta, niin myös tänä vuonna Pariisissa ja Kölnissä.

– Teen kaikkeni sen eteen, että meillä on paras mahdollinen joukkue ja että jokainen pelaaja saa itsestään parhaan irti kovimmassa paikassa, Marjamäki lupaa.

Päävalmentajan tärkein tehtävä on virittää maajoukkueen pelaajat voittavan jääkiekon vaatimaan tunnetilaan. Ilman tunteen paloa taktisilla nyansseilla ei ole merkitystä.

Marjamäen ajan Kärpissä yksi joukkueen motoista oli: ”Heittäydy peliin sydämelläsi ja keho seuraa mukana.”

Leijonissa heittäytymistä on nähty kuluvan kauden aikana vain väläyksittäin.

Arki muuttui Leijonissa

Maajoukkueen päävalmentajan työ on tuonut Marjamäen arkeen ison muutoksen. Kun Marjamäki toimi 2014–2015 Kärppien päävalmentajana ja Leijonien apuvalmentajana, hänelle kertyi kauden aikana 111 ottelutapahtumaa ja 145 matkapäivää.

– Viime vuonna alkoi potkia vastaan, ei vaan jaksa, Marjamäki sanoi jäätyään sivuun Leijonien valmennusryhmästä kesällä 2015.

Nyt Marjamäki myöntää, että hyppy hektisestä seurajoukkuevalmentajan arjesta Leijonien päävalmentajan hidasrytmisempään työhön ja erilaisiin edustustehtäviin ei ole ollut ongelmaton.

– Se hämmentää, kun on 22 vuotta valmentanut ja sitten sinulta puuttuu arki, jota olet aina elänyt.

– Kun nyt talvella olin perheen kanssa kuusi päivää Rukalla, niin jossain vaiheessa alkoi tuntua, että en oikein osaa olla. Että pitää päästä jo johonkin. Tuo voi kuulostaa muista oudolta, mutta minä kaipaan ympärilleni muita ihmisiä ja toimintaa, joukkuetta.

Marjamäen arkeen tuli iso muutos, kun hän otti Suomen maajoukkueen päävalmentajan pestin vastaan. KUVA: Mauri Ratilainen/Compic

Maajoukkuevalmentajan aikaikkuna joukkueen ongelmien työstöön ja ratkaisuun on lähes poikkeuksetta lyhyt. Leijonissa korostuu tuloksen – voittojen – ulosmittaus.

– Maajoukkueessa kun ollaan ja EHT-turnaus päättyy, lehdistötilaisuuden jälkeen sinua odottaa pukukopissa usein pelkkä pitsalaatikko, Marjamäki hymähtää.

– Siksi olen odottanut MM-kisoja kuin kuuta nousevaa. Tässä on sentään seitsemän viikkoa putkeen valmentamista, kun laskee mukaan turnausta edeltäneen leirityksen. Se inspiroi ja motivoi.

Marjamäen sopimus Leijonien valmentamisesta kattaa vielä ensi kauden, joka pitää sisällään olympialaiset Etelä-Korean Pyeongchangissa ja MM-kisat Tanskassa.

Ketään ei yllättäisi, jos Marjamäki tämän jälkeen palaisi takaisin seurajoukkuevalmentajaksi.

Ajatuksia on päästävä purkamaan

Valmentaja ammentaa uusia voimavaroja ja suuriin voittoihin tarvittavia marginaaleja henkiseltä puolelta. Marjamäki on käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa oppiakseen todella tuntemaan itsensä.

Hän jatkaa jo Oulun-vuosina alkanutta yhteistyötään urheilupsykologi Toni Metsin kanssa.

– On niitäkin asioita, joista et voi jutella kollegoiden, siis muiden valmentajien, kanssa. On tärkeää, että voin säännöllisesti purkaa ajatuksiani tutun henkilön kanssa.

Työnsä rasituksista Marjamäki palautuu kesämökillään, joka sijaitsee kaukana hälystä ja humusta, Näsijärven rannalla, Virtain ja Ruoveden rajamailla.

Siellä on hänen sielunmaisemansa, missä voitot, tappiot, kehut ja kohut asemoituvat nopeasti oikeisiin mittasuhteisiin. Myös alkavan MM-turnauksen jälkeen.

– Kun laittaa saunan päälle, katselee järvelle, eikä kuulu mitään... Silloin ymmärtää, miten pieniä itse kukin olemme tässä maailmankaikkeudessa.

Katso jääkiekon MM-kisojen otteluohjelma.

Lue tästä Suomen MM-joukkueen esittely pelaaja pelaajalta.

Lauri Marjamäki

Syntynyt 29. toukokuuta 1977 Tampereella.

Koulutukseltaan liikunnanohjaaja, suorittanut valmentajan erikoisammattitutkinnon.

Perhe: Naimisissa entisen maajoukkuejääkiekkoilijan Sari Marjamäen (o.s. Fisk) kanssa. Pariskunnalla on kaksi lasta.

Ura valmentajana: Aloitti jo 17-vuotiaana KooVeen C79-joukkueen apuvalmentajana. Valmensi sen jälkeen neljä vuotta junioreita KooVeessa ja kolme vuotta Ilveksessä  B- ja C-nuorten SM-sarjassa. Espoon Bluesissa 2002–2013. Bluesin A:n valmentajana SM-hopea 2007 ja -pronssi 2006. SM-hopeaa Bluesin liigajoukkueen apuvalmentajana 2008 ja 2011.

Kärppien päävalmentaja vuosina 2013–2016. Suomen mestaruus 2014 ja 2015, SM-pronssia 2016. EM-hopeaa 2016.

U20-maajoukkueessa apuvalmentajana ja päävalmentajana 2010–2011.

Leijonien apuvalmentaja 2013–2015. Vuodelta 2014 Sotshin olympialaisten pronssi ja MM-hopea Minskistä.

Aloitti 2016 työnsä Leijonien päävalmentajana, sopimus jatkuu kevääseen 2018.

Toukokuussa 40 vuotta täyttävä Marjamäki on Leijonien nuorin päävalmentaja sitten Pentti Matikaisen. Matikainen aloitti Leijona-pestinsä 1987 vain 36-vuotiaana.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Hyvin kestetty myllytys. Toivotaan, että mitalli on palkintona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen kritisoinut jonkin verran Marjamäen taktiikoita ja
leijonien pelitapaa Marjamäen alaisuudessa. Voi olla, että
on ollut syytäkin mutta kunnioitan silti Marjamäen tapaa
tunnistaa heikkoudet ja katsoa peiliin epäonnistumisen jälkeen.
Se onkin ollut maajoukkueen menestymisen vahvin elementti.
Nousu on ollut legendaarinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Marjamäen valmentaja aikana Suomi on ajautunut luuserijoukkueeksi josta seurauksena pitäisi tulla potkut maajoukkueen valmennuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ossin tarina

138 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Oulun autio keskusta

Joo, täällä Tampereellakin on keskustassa omituisia liikenneratkaisuja. Ne vaan johtuvat tällä hetkellä siitä että sen ... Lue lisää...
Ex-Oulu/Nyk-Tampere

Jari ja sarjakuvat

Jari

14.10.

Naapurit

17.10.

Fingerpori

17.10.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image