Huuhkajanpuistoon halutaan jysäyttää kuusikerroksinen, työnimeltään Hitech Areena ja 16-kerroksinen hotelli. Kaupunkiin nimittäin suunnitellaan monitoimikeskuksen ja -hallin rakentamista Helsingin Areenan malliin.
Näin uutisoi Kaleva 29. päivänä elokuuta 1998.
Nyt runsaat 14 vuotta myöhemmin Oulussa ei edelleenkään ole areenaa, mutta Raksilaan vuonna 1975 rakennettua jäähallia ehostettiin vuonna 2005 niin, että se täyttää seinät natisten juuri ja juuri 2010-luvun vaatimustason.
Kärppien toimistolla unelma uudesta areenasta on säilynyt kirkkaana kaikki nämä vuodet, vaikka vastatuulen voima on ollut kiistaton.
Viimeisimmän takaiskunsa veturina operoiva Kärpät sai kokea lokakuun alussa, jolloin kaupunginhallitus päätti säilyttää Raksilan markettien alueen entisellään. Alueen, johon Kärpät Oy olisi halunnut uuden monitoimiareenan, joka kokonaisuudessaan olisi ollut elävä keskus kauppoineen ja ravintoloineen.
Päätös ei lannistanut Kärppiä, joka siirtyi nopeasti B-vaihtoehtoon. Tulevana maanantaina kaupunginhallitus siunannee teknisen lautakunnan hiljattain tekemän päätösehdotuksen, jossa Kärpät Oy:lle tehdään suunnitteluvaraus, joka mahdollistaa monitoimiareenan suunnittelun ja toteuttamisen Raksilan urheilupuiston alueella.
Käytännössä Kärpillä on 31.12. 2018 asti aikaa kertoa kaupungille omat suunnitelmansa.
Kuinka suuri areenasta tulisi, missä se sijaitsisi, millä aikataululla se rakennettaisiin ja ennen kaikkea myös se, miten se rahoitettaisiin.
Samalla kun Raksilan markettien alue päätettiin pitää areenasta tyhjänä, romukoppaan lensivät Kärppien jo aiemmin tilaamat luonnokset ja aihekuvat.
Nyt edessä on täysin uusi prosessi. Maratonjuoksuun verraten Kärpät vasta verryttelee lähtöalueella ja valmistautuu pitkälle ja varmasti uuvuttavalle matkalle. Ensimmäiset konkreettiset suunnitelmat saapunevat kaupungintalolle ehkä vasta parin vuoden kuluttua.
Areena maksaisi noin 40 miljoonaa euroa, ja sinne mahtuisi noin 10 000 ihmistä.
Jos suunnitelmat paisuvat, ja kylkeen rakennettaisiin vaikka hotelli, kongressikeskus ja kauppakeskus, budjetti nousisi helposti yli sataan miljoonaan euroon.
Esimerkiksi Helsingin Töölöön suunniteltavan jättimäisen Helsinki Gardenin kustannusarvio on 350–400 miljoonaa euroa.
Uutta monitoimiareenaa suunniteltaessa pitää muistaa, että se ei olisi pelkkä Kärppien pyhättö. Areena palvelisi valtavaa määrää ihmisiä ympäri Pohjois-Suomea, josta ovat puuttuneet nykyaikaiset ja riittävät suuret tilat KANSAINVÄLISILLE kulttuuri-, urheilu-, kongressi-, messu-, näyttely- ja konserttitapahtumille.
Nyt nämä tapahtumat ovat valuneet Etelä-Suomeen muun muassa Helsinkiin ja Turkuun, missä seinät ovat kaukana toisistaan ja katto korkealle.
Uuden Areenan myötä Ouluhallin voisi pyhittää pelkästään urheilijoiden käyttöön, ja Oulun jäähallista siunaantuisi lisää jääaikaa taitoluistelijoille ja juniorikiekkoilijoille.
Uudella kasvavalla Oululla riittää haasteita, koska vuorojen ja suorituspaikkojen anojia on entistä enemmän.
Areenalla olisi myös vahva työllistävä vaikutus, sillä esimerkiksi Helsingin Areenan tapahtumissa (vuosittain 70–80) rakennuksen uumenissa eri tehtävissä työskentelee 300–400 nuorta. Helsingissä yöpyvä, Areenan tapahtumassa käyvä perhe jättää kaupunkiin useita satoja euroja.
Oulun korkeudella rakentamiseen on aina voitu liittää suuria tunnetiloja – niin puolesta kuin vastaan. Rautatieaseman nurkille 1980-luvun lopulla suunniteltua matkailukeskusta ei siellä vieläkään näy.
Keskustan korttelien sisäpihat ovat edelleen täyttämättä, vaikka suunnitelmia on piirrelty jo parikymmentä vuotta.
Linnanmaan iso tekojäärata, missä pikaluistelijatkin mahtuisivat kaartamaan oikeassa kulmassa, on edelleen rakentamatta, vaikka kaikki näytti jo 25 vuotta sitten täysin selvältä.
Uusi monitoimiareena on yksi palanen isoa tulevaisuuskuvaa. Kysymys on ennen kaikkea tahdosta. Mitä me ihmiset ja asukkaat oikeasti haluamme?
Kolumni