Maailma on pullollaan jääkiekko-otteluita, joita voi kelata, pohtia ja paketoida vaikka kuinka moneen kertaan. Tässä niistä yksi á la Suomi-USA.
Upea kiri, taistelua ja draamaa, joka kulminoitui Ville Koistisen tekemään haamumaaliin. Upeita elementtejä, mutta kaupan päälle katettu tarjoilu ei säväyttänyt. Jäälle ei pitäisi tihkua verta - ei etenkään silloin, kun verisuoni katkeaa nyrkin iskusta.
Tätä taustaa vasten on ällöttävää, että Suomen päävalmentaja Doug Shedden innostuu julkisesti ylistämään punaista väriä valkoisella pinnalla.
"Siellä oli vähän taistelua, siellä oli vähän verta. Pidin siitä", Shedden lausuu.
Maassa kuitenkin maan tavalla. Suomi ei ole kuin Kanada, missä tappeluihin suhtaudutaan kuin showbisnekseen. Niille kansa hurraa ja niille kansa taputtaa.
Koko Kanadan yli levittäytyvä The Globe and Mail -lehti panee oman kortensa kekoon. Verta vuotavasta Anssi Salmelasta on neljän palstan pystykuva urheilusivulla numero kaksi. Ykkössivulla on sivun levyinen vaakakuva Pittsburghin Tyler Kennedystä ja Philadelphian Scottie Upshallista, jotka mätkivät toisiaan paljain nyrkein.
Itse ottelussa he istuivat viisi minuuttia jäähyllä - ja palasivat peliin.
NHL:n koodistossa ja kansainvälisessä jääkiekkoilussa on selkeä ero. Salmela ja hänen tappelukumppaninsa David Backes istuivat maanantaina siviilit päällään katsomossa, kun pelit kaukalossa jatkuivat.
He saivat rumasta esityksestään ottelurangaistuksen.
Kansainvälinen tuomarointi on muiltakin osin kaukana siitä, mihin Pohjois-Amerikassa on totuttu. Esimerkiksi Suomi-USA-ottelussa venäläis-valkovenäläinen tuomarikvartetti teki hiuksia halkovalla linjallaan ottelusta kärsimysnäytelmän.
USA:n valmentaja John Tortorella on omien sanojensa mukaan usein nähnyt painajaisia, mitä kansainvälinen tuomaritoiminta voi pahimmillaan olla. Nyt painajaisesta tuli totta. Kummalliseksi koko episodin tekee se, miten ihmeessä videotuomari ei havainnut tolpan väärältä puolelta sujahtanutta kiekkoa, kun sen kuitenkin ovat nähneet jopa miljoonat televisiokatsojat.
"Puhuisin sokeudesta. Täydellisestä sokeudesta", Tortorella otti kantaa.
Vai oliko kysymys sittenkin vain siitä, että videotuomarilla ei ollut käytössään sitä kuvakulmaa, joka on tavoittanut kaikki kotisohvat, baarit ja kuppilat.
Mutta on niitä maaleja ennenkin ammuttu verkon läpi - mutta täysin hyväksyttäväksi. Syksyllä 1977 Kärppien Kai Suikkanen repi TPS:ää vastaan hirmulaukauksellaan Raksilan maalin verkot, ja joskus 1980-luvun puolessa välissä Raatissa temppu onnistui KuPS:n Olavi Rissaselta, jonka kauhea kanuuna ei pysähtynytkään maaliverkkoon vaan pallo jatkoi matkaansa alakanavaan.
Eikä silloin videotuomareita tarvittu. Kaikki läsnäolijat näkivät omin silmin, mistä oli kysymys.
Kun kuoleman keskiviikko koittaa, toivottakoon, että peli on reilua niin kaukalossa kuin videotarkkaamossa.
Ja mielellään ilman verta, kiitos.
JOUKO VUORJOKI
jouko.vuorjoki@kaleva.fi