Kenttäpelaajat saavat olla vaikka minkälaisia supermiehiä, mutta jos joukkueessa ei ole todellista huippumaalivahtia, kirkkainta kruunua on mahdoton saada. Yhtenä esimerkkinä muistelkaamme kevättä 2006, jolloin Niklas Bäckström loukkasi puolivälieräsarjassa Bluesia vastaan polvensa niin pahoin, että Mika Pietilä joutui yhtäkkiä kantamaan vastuun välierissä.
Huippunimin varustettu Kärppien laivue jäi porilaisten marssin jalkoihin, kun maalivahtipeli petti. Pietilä ei kestänyt painetta, mikä joidenkin mielestä vei Kärpiltä varman mestaruuden.
Bratislavassa Suomella on käytettävissään maalivahtikaksikko, joka ei herätä väristyksiä samaan tapaan kuin Tshekin Ondrej Pavelec tai Ruotsin Viktor Fasth, jotka ovat turnauksen parhaat maalivahdit.
Leijonien toivo lepää oikean ajoituksessa, kuten Venäjä-voitossa, jossa Teemu Lassila oli suorastaan järkyttävän hyvä. Lassilan paraatityöskentely tarkoittaa käytännössä sitä, että Petri Vehanen joutuu nyt ikään kuin ulkokaarteeseen, mistä on erittäin vaikea nousta takaisin ykkösmaalivahdiksi.
Tosin nousu onnistui myös Lassilalta, mutta se vaati Vehasen täydellistä epäonnistumista. Lassilan kiintiö luuserina on jo täynnä. Hän ei enää hörpi turhia kiekkoja, vaan johdattaa leijonat vaikka tappiin saakka.
Suomi saattoi saada "vapaalipun" välieriin, sillä maanantai-illan myöhäisinä tunteita näytti siltä, että seuraava vastustaja olisi Norja.
Suhdanteet ovat muuttuneet nopeassa tahdissa niin leijonien maalivahtirankingissa kuin joukkueen menestysbarometrissä. Lassila nousi maanantaina tuhkasta, ja vielä lauantaina pelättiin, että Suomi pelaa turnauksen viimeisen ottelunsa maanantaina. Kauan eläkööt ne uudet vivahteet - niin yksilö- kuin joukkuetasolla.
Orange-areenan nähtiin maanantaina iltapäivällä herkkä hetki, kun Slovakian pelaajat tulivat vielä kerran jäälleen ja hyvästelivät faninsa, joita pidetään maailman parhaina. Tapahtumien keskiössä luisteli slovakkilegenda Pavol Demitra, joka päätti pitkän uransa.
Täpötäysi areena hurrasi sankarilleen, joka vuodatti raskaita kyyneliä. Luopumisen tuska on aina suuri, kun huippu-urheilija ylittää maalilinjan viimeistä kertaa. Kun episodi oli ohi, kaikki joukkuekaverit kävivät yksi vuoron perään halaamassa Demitraa, jonka uraan mahtuu muun muassa 847 NHL-ottelua pistein 304+464=768.
Hän olisi lopettanut uransa maajoukkueessa jo runsas vuosi sitten Vancouverin olympialaisissa, mutta omat kotikisat saivat hänen päänsä kääntymään. Nyt lopettamispäätös pitää.
Kenen yli 35-vuotiaan slovakkitähden vuoro on seuraavaksi? Heitä on yhteensä kahdeksan. Valinnanvaraa siis on.