Monen ilo muuttui murheeksi, kun ankarat ehdot lyötiin pöytään.
Suomi joutui luovuttamaan alueita Karjalan kannaksella, Laatokan Karjalassa, sekä osia Sallasta ja Kuusamosta. Yli 400 000 ihmisen koti jäi rajan taakse. Rajan taakse jäi myös maan toiseksi suurin kaupunki Viipuri.
Varsinkaan kaikki kotirintamalla eivät ymmärtäneet, miksi Suomi oli myöntynyt ehtoihin.
Talvisodassa kuoli yli 25 000 ihmistä. Yli 45 000 oli vammautunut. Moni koki uhraukset turhiksi.
Varsinkin karjalaiset ottivat rauhan ehdot raskaasti. Monet itkivät, ja rajan pinnasta lähteneet evakot elivät pitkään pahassa epätietoisuudessa.
Jossain nousi pintaan riemu. Pudasjärvellä sotilaiden kyytiin liftannut Aili Karppinen muistelee, että kaikki autossa olleet sotilaat iloitsivat.
Jotkut saivat pahimmat mahdolliset uutiset vasta sodan loputtua. Ville Kontion äiti tähyili turhaan maantielle päin monta monituista kertaa. Tieto miehen kuolemasta neljä päivää ennen sodan loppua tuli vasta kuukausia myöhemmin.
Joidenkin talvisota loppui vasta myöhemmin. Eero Seppänen ja Katri Jefremoff pääsivät vankileireiltä vasta usean kuukauden kuluttua.
Neuvostoliiton hyökkäys yhdisti vuoden 1918 punaiset ja valkoiset, mutta rauhan tulo päätti kuuluisan talvisodan yksimielisyyden. Jo kesällä 1940 kymmenettuhannet vasemmistolaiset liittyivät kommunistien johtamaan Suomi-Neuvostoliitto-seuraan.
Vaikka yksimielisyys murtui, muovasi 105 päivää kestänyt talvisota suomalaisen yhteiskunnan uuteen uskoon. Nuoren polven sosialidemokraattien ja kokoomuslaisten välille syntyi aseveliakseliksi kutsuttu voimakas poliittinen liitto.
Tavalliset suomalaiset puhuivat alusta asti välirauhasta. Tunne talvisodassa ja rauhan teossa koetuista vääryyksistä vaikutti siihen, että reilun vuoden kuluttua aloitettu uusi sota käsitettiin heti jatkosodaksi.
Kommentoi