Yhä useammassa nettipalvelussa on pystyttävä osoittamaan, että olet kuka väität olevasi. Tähän toimintoon käytetään erilaisia varmennusmenetelmiä, vahvoja tai heikkoja. Vahvoista varmennemenetelmistä käytetyimmät tällä hetkellä ovat verkkopankkitunnukset.
Tällä hetkellä Suomessa on käytössä yli 80 Viestintäviraston hyväksymää vahvaa sähköistä tunnistuspalvelun tarjoajaa.
Varmennepalveluista on erotettavissa kolme erilaista menetelmää, jotka ovat verkkopankkitunnukset eli Tupas-tunnistautumispalvelu, Väestörekisterin kansalaisvarmenne sekä puhelinoperaattoreiden tarjoama mobiili- eli kännykkävarmenne.
Suosituimman sähköisen tunnistautumispalvelun paikkaa hallitseva pankkiala ei ole ottanut käyttöön kahta muuta tunnistautumispalvelunmuotoa. Ainoastaan Osuuspankki on tehnyt sopimuksen mobiilivarmenteen käytöstä nettipankkipalveluissaan DNA Finlandin kanssa yritys- ja yhteisöasioinnissa.
”Pankit tekevät itsenäisiä päätöksiä siitä, miten he palveluitaan kehittävät”, kertoo Finanssialan keskusliiton johtava asiantuntija Pekka Laaksonen.
Laaksosen mielestä on hyvä kysymys, mikseivät erivarmennepalvelun tarjoajat tee jo yhteistyötä.
”Täytyy miettiä kustannuksia ja sitä miten toisenlainen varmennepalvelu saadaan osaksi palvelurakennetta, sekä millaisia etuja lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä se tuo kuluttajalle ja itse pankille. ”
Varmenteen tarkoituksena on todistaa, että olet se joka väität käyttämällesi palvelulle olevasi. Viestintävirasto tietoturva-asiantuntija Pasi Hänninen uskoo, että tulevaisuudessa tarve kahden yksityisen henkilön välisessä kaupankäynnissä varmentamiselle voi olla suuri tarve.
Heikkoon tunnistautumiseen, eli pelkän salasanan ja tunnuksen käyttöön verrattuna, Viestintäviraston hyväksymät vahvat sähköiset varmennepalvelut ovat luotettavia.
”Ne ovat teknisesti teknisesti riittävän turvallisia, niihin voi luottaa”, Hänninen sanoo.
Mobiilivarmenteen ovat yhdessä lanseeranneet suurimmat suomalaiset operaattorit, DNA Finland, Elisa Oyj ja TeliaSonera. Operaattorit odottavat, että mobiilivarmenteen käyttöönottaneita palveluntarjoajia on sopiva määrä, ennen kuin he markkinoivat mobiilivarmennetta suuressa mittakaavassa.
”Meillä on tänä päivänä jo merkittävä määrä palveluntarjoajia. Haluamme varmistaa, että kuluttajalla on riittävästi houkuttelevia käyttöpaikkoja varmenteelle”, kertoo Elisan asiakasvuorovaikutuksen ratkaisujen johtaja Anna-Mari Ylihurula.
Ylihurula ei kerro, kuinka monta mobiilivarmennetta käyttävää asiakasta Elisalla on. Pankissa asiointiin yksityishenkilö ei voi kansalaisvarmenteen tavoin mobiilivarmennetta käyttää, mutta esimerkiksi vakuutuspalveluita on jo tarjolla.
”Vielä ei ole pankkipalvelua, missä voi käyttää mobiilivarmennetta verkkopankkiin kirjautumiseen. Uskoisin, että tämän vuoden aikana tullaan näkemään ensimmäiset pankit, joihin voi kirjautua mobiilivarmenteella.”
Kansalaisvarmenne on Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluhanke, joka sai alkunsa vuonna 1999. Kansalaisvarmenne toimii henkilökortin avulla.
Väestörekisterin varmennepalveluyksikön johtaja Pekka Jelekäinen sanoo, että joillekin kortinlukijan hankkiminen on kynnys kansalaisvarmenteen käyttöönottoon.
”Jotkut sanovat näin, mutteivät kaikki. Täytyy muistaa, että erilaisia varmennekortteja on hyvin laajasti käytössä kortinlukijoineen. Esimerkiksi koko terveydenhoitosektori on ottamassa varmennekortit käyttöön.”
Jelekäinen kertoo, että varmennekortti on laajasti käytössä myös valtion virkamiehillä. Pankkiasioiden hoitamiseen yksityishenkilön kansalaisvarmenne ei käy.
”Varmasti moni ottaisi sen käyttöön pankkiasioinnissa, mutta se ei käy, koska pankit eivät sitä hyväksy.”
Jelekäinen kertoo, että Suomessa kansalaisvarmenteita on käytössä noin 350000 kappaletta.
