Inkojen su­per­ruo­ka auttaa köyhiä

Eteläamerikkalaisen kvinoan siemen tuskin näkyy kämmenellä. Silti se on täynnä tärkeitä ravintoaineita.

Eteläamerikkalaisen kvinoan siemen tuskin näkyy kämmenellä. Silti se on täynnä tärkeitä ravintoaineita.
Opiskelija Karla Macedo Ipince ja Angeleth Pacheco Alfaro kehittävät kvinoasta gluteenitonta leipää perulaisessa laboratoriossa. Se ei ole vielä tarpeeksi kuohkeaa.
”Todennäköisesti monet sairastavat keliakiaa tietämättään. Levittämällä tietoa keliakiasta ja kvinoasta voidaan lisätä hyvinvointia”, Macedo Ipince sanoo pääkaupungissa Limassa.

Proteiinipitoisessa kvinoassa on hyvälaatuista rasvaa, hitaita hiilihydraatteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.
Inkojen valtakunnassa Andien vuoristossa se oli perusruokaa. On jopa väitetty, että kvinoa oli yksi syy siihen, miksi valtakunnasta tuli niin suuri. Sittemmin superruoka kuitenkin unohdettiin.

Andeilla köyhät, etenkin lapset, kärsivät aliravitsemuksesta. Samaan aikaan tyypilliset länsimaiset sairaudet, kuten aikuisiän diabetes ja liikalihavuus, lisääntyvät Perussa ja muualla Latinalaisessa Amerikassa.
”McDonaldsin ja Starbucksin tuotteet voivat olla paljon halvempia kuin ruoka, joka on valmistettu perinteisistä raaka-aineista”, sanoo professori Hannu Korhonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.

Korhonen on pääkoordinaattori ulkoministeriön rahoittamassa koulutus- ja tutkimushankkeessa, jolla parannetaan Andien ja Amazonian väestön ravitsemusta. Tavoitteena on saada elintarviketeollisuus kiinnostumaan kvinoasta valmistetuista tuotteista.

Ritva Repo-Carrasco Valencia on hankkeen maakoordinaattori, tutkija ja opettaja.
”Yritämme saada tuotteet ensin perulaisille markkinoille. Myös viennissä Brasiliaan, Argentiinaan ja miksei myös Yhdysvaltoihin on mahdollisuuksia.”

YK:n yleiskokous on nimennyt kvinoan vuoden kasviksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn mukaan sen avulla voidaan vähentää nälänhätää.

”Toivon, että kvinoan merkkivuosi lisää tietoisuutta kestävästä maataloudesta ja kestävästä ruoantuotannosta etenkin pientiloilla. Sitä kautta voitaisiin vähentää köyhyyttä”, Repo-Carrasco Valencia sanoo.

Länsimaissa kvinoasta on tullut trendi, mikä nostaa koko ajan sen hintaa. Mitä enemmän superruokaa myydään rikkaisiin maihin, sitä vähemmän sitä syödään Perussa ja Boliviassa.

”Lisääntyneellä kulutuksella rikkaissa maissa on varjopuolensa. Kansainvälinen kysyntä vaikuttaa siihen, miten paikallisväestö voi käyttää kasvia”, toteaa ruotsalaisen solidaarisuusjärjestön Latinamerikagruppernan puheenjohtaja Francisco Contreras.

- Kvinoa on hyvin sopeutuva villikasvi. Se selviää kahdeksan asteen pakkasesta lähes 40 asteen paahteeseen ja kasvaa jopa 4 000 metrin korkeudessa.

- Kvinoan sukulaisia ovat pinaatti ja punajuuri. Sitä on monenväristä ja -kokoista. Voidaan syödä riisin tapaan tai sekoittaa esimerkiksi salaatteihin tai keittoihin.

- Ravintoarvot ovat korkeat. Kvinoassa on välttämättömiä aminohappoja, kalsiumia, fosforia ja rautaa.

Ilmoita asiavirheestä