Metsässä tuoksui raikkaalle, sillä taivas oli tiputellut vettä muutaman päivän ajan yhtä soittoa.
Oksilla ja varvikossa kimmeltävät vesipisarat eivät kuitenkaan haitanneet Kati-kärppää ja tämän perässä kipittävää Niina-oravaa, sillä tytöillä oli kiire löytää heidän ystävänsä.
Pian nämä jo näkivätkin Taneli-karhun ja Olli-ketun loikoilevan mättäillä laiskan näköisiä.
"Hei pojat", Kati kiljaisi innoissaan.
"Me keksimme hyvän idean, sillä janoamme vaihtelua arkeen", Kati jatkoi.
Pojat näyttivät valpastuvan ja tytöt kertoivat, kuinka ne olivat tavanneet lammella Saksasta saapuneita joutsenia.