Kuva: Sanna Myllykangas
Niina-orava oli aina ollut hieman pelokas ja säikky, mutta viime aikoina oravaäiti oli joutunut voittamaan pelkojaan poikastensa takia.
Nyt Niinaa kuitenkin pelotti, eikä tämä voinut peloilleen mitään.
Niina vilkuili nopeasti ympärilleen, ja katsoessaan uudestaan taakse, hän parkaisi kauhuissaan. ”Iik.”
Kuusenoksat kaartuivat voimakkaasti polun päälle tehden polusta hyvin kapean ja synkän, vaikka outo kirkas valo pilkistelikin oksien takaa.
Yhtäkkiä tuttu kotimetsä näyttikin aivan vieraalta ja uhkaavalta.
