”Moikka kamut”, Taneli huudahti kavereilleen. Toiset eläimet huomasivat karhupojan ja syöksyivät puun juurelta tervehtimään Tanelia.
”Keitäs te olette?” Taneli kysyi kahdelta tälle tuntemattomalta metsän asukilta.
”Minä olen Jukka, muutin talvella tälle puolelle metsää, kun kotimetsäni kaadettiin maan tasalle”, jänö selvitti haikeana.
”Ja minä olen Tuittu”, lumikkotyttö julisti heti Jukan perään.
”Mukava tutustua teihin, minä olen ollut talviunilla ja heräsin juuri”, Taneli selvitti Tuitulle ja Jukalle.
Huomaamattaan eläimet olivat kävelleet takaisin ison puun luokse. Toiset selvittivät Tanelille, että puusta oli hetkeä aiemmin kuulunut outoa vaikerrusta.
Samassa Kati-kärppä syöksyi puunrunkoa alaspäin ja kertoi muille uutisen.
”Niinalla ja Kurrella on kaikki hyvin! Mutta arvatkaas mitä? Ne eivät olleet pesässä kaksin, vaan niiden lisäksi pesässä oli kolme pientä oravanpoikasta”, Kati julisti riemuissaan.
Yllättyneet hymyt levisivät eläinten kasvoille.