Ys­tä­vän­päi­vä­nä on lupa halia

Ystävänpäivää eli Valentine´s Dayta vietetään lauantaina helmikuun 14. Päivä on saanut nimensä Pyhän Valentinuksen mukaan, joka kuoli marttyyrina samaisena päivänä 200-luvulla. 1800-luvulla ystävänpäivä sai USA:ssa kansanjuhlan ominaispiirteitä, jolloin päivä myös kaupallistua.

Päivä sydämiä tulvillaan. Oulun Normaalikoulun yläastelaiset Maarit Tihinen (vas.), Kalle Kemppainen ja Aleksi Hurskainen ovat keränneet nimiä sydämiin jo kahtena vuonna. Koulussa ystävänpäivä tunnetaankin jo paremmin halipäivänä.
Päivä sydämiä tulvillaan. Oulun Normaalikoulun yläastelaiset Maarit Tihinen (vas.), Kalle Kemppainen ja Aleksi Hurskainen ovat keränneet nimiä sydämiin jo kahtena vuonna. Koulussa ystävänpäivä tunnetaankin jo paremmin halipäivänä.
Kuva: Johanna Fiskaali

Ystävänpäivää eli Valentine´s Dayta vietetään lauantaina helmikuun 14. Päivä on saanut nimensä Pyhän Valentinuksen mukaan, joka kuoli marttyyrina samaisena päivänä 200-luvulla. 1800-luvulla ystävänpäivä sai USA:ssa kansanjuhlan ominaispiirteitä, jolloin päivä myös kaupallistua.

Vielä nykyäänkin Valentine´s Dayta vietetään Englannissa ikivanhojen perinteiden ja uskomusten mukaan. Suomessa ystävänpäivää on vietetty vasta vuodesta 1987 alkaen. Ensin ystävänpäivä oli lähinnä lasten ja nuorten suosima juhla, mutta myös aikuiset ovat innostuneet päivästä ja jotkut parit jopa kihlautuvat päivän kunniaksi.



Pojat kuin
sulaa vahaa


Ystävyys on tärkeä asia, joten sille pitäisi antaa aikaa. "Vietämme ystävänpäivää kavereideni kanssa ja ajattelimme käydä yhdessä syömässä", kertoo Maarit Tihinen, 15, ystävänpäivän viettosuunnitelmistaan.

Juhlapäivä onkin selvästi tyttöjen juttuja, mutta kyllä pojatkin osaavatsulavat halutessaan mielyttää. "En tee mitään erikoista kyseisenä päivänä", arvelee Aleksi Hurskainen, 15.

Monilla yläasteilla on tapana jakaa kaikille oppilaille punaiset paperisydämet, joihin kerätään kaikkien niiden kavereiden nimet, joita halaa päivän aikana. Ystävänpäivää kutsutaankin leikkisästi koulun halipäiväksi.



Suklaata, kortti tai pehmonalle


Aleksi ja Maarit ovat saaneet keräillä haleja ja nimiä sydämeen jo kahtena vuonna Oulun normaalikoulun yläasteella. Nyt on yläasteen viimeinen luokka ja viimeinen mahdollisuus kokea, miltä halaus tuntuukaan.

Poikienkin sydämet sulavat haleille ja ystävyyden osoituksille. "Aion toki vastaanottaa halauksia, mutten itse lähde metsästämään nimiä sydämeen", Aleksi lupailee. Maarit puolestaan aikoo ottaa sydämen täyteen nimiä tutuilta ja puolitutuilta kavereilta. Halipäivä tarjoaa siis mahdollisuuden halata salaisia ihastuksia ja tutustua vähemmän tuttuihin kavereihin.

Ystäviä muistetaan tietysti perinteisesti korteilla, joihin taitavat kynäilijät raapustavat rakkausrunoja ja omia värssyjään. Nykyaikaisin tapa on kuitenkin lähettää teksti- tai kuvaviesti koko ystäväkaartille.

Kaupoissa on myös tarjolla paljon ystävänpäiväkrääsää: sydänesineitä, suklaata tai pehmoleluja. Hempeitä lahjoja ostetaan lähinnä parhaille ystäville tai rakastetuille. Ystävänpäivä siis verottaa helposti kukkaroa, jos hurahtaa liiallisuuksiin. "Ystävänpäivä on valitettavasti turhan kaupallinen juhla", arvioi Aleksi ja miettii, miksei ystäviä voisi muistaa muulloinkin kuin kerran vuodessa.

"Mielestäni lahjakrääsällä ei ole niin merkitystä. Tärkeintä on muistaa ja kertoa, että välittää", Maarit puntaroi.

Nuorten mielestä ystävänpäivä on kuitenkin paikkansa kalenterista ansainnut. "Päivä on ihana juttu, vaikka sitä vietetäänkin vain kerran vuodessa", tuumaa Maarit

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä