Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn (2003–2011) tuloksista selviää, että Pohjois-Pohjanmaan 8.–9.-luokkalaisista seitsemää prosenttia kiusattiin koulussa viikoittain.
”On sikäli outoa, että aikuiset väittävät, etteivät tienneet kiusaamisesta”, pohtii Koulurauhaa-lehden auttavan puhelimen päivystäjä Esko Leipälä.
Leipälän mukaan kiusaajat ovat lähes poikkeuksetta erittäin teräviä. Heillä on taito vaikuttaa ryhmässä ja peittääkin tekojaan.
Pari vuosikymmentä kiusattujen auttajana työskennellyt Leipälä määrittelee kiusaamisen joukkoväkivallaksi, jossa on tietyt roolit. Kiusaaja pyrkii vaikuttamaan muiden käytökseen.
Tekniikan ihmeet ovat tehneet kiusaamisesta entistä monimuotoisempaa. ”Nettikiusaaminen on hyvin nopeasti leviävää ja johtaa kiusatun eristämiseen.”
Fyysinen kouluväkivalta on vuosikymmenten myötä saanut hälyttäviä piirteitä. ”Ennen tappeluissa oli reilut säännöt – puolustuskyvytöntä ei lyöty. Nykyään pahoinpitely vasta alkaa, kun toinen jo makaa maassa.”
Leipälä epäilee, että verisellä viihteellä on asiassa osansa, vaikka tätä näkökulmaa yleisesti vähätellään.
Raakaa väkivaltaa osaavat käyttää jo ekaluokkalaiset. Alakouluikäisen pojan äiti kertoo, että kiusaaminen alkoi heti koulun alettua. ”Lyötiin, potkittiin, kuristettiin, eristettiin.”
Poika kertoi kiusaamisesta alusta lähtien avoimesti. Vanhemmat soittivat opettajalle, joka alkoi selvittää tilannetta.
Asia ei kuitenkaan edennyt mihinkään. Äiti uskoo, että kiusaajan vanhemmat pystyvät vaikuttamaan koulun toimintatapaan asian käsittelyssä.
Koulusta äitiä kehotettiin tulemaan välituntien ajaksi valvomaan, ettei hänen lastaan satuteta. ”Välitunneilla kylläkin oli kaksi valvojaa. Tämän kiusaajan kohdalla he eivät ryhtyneet toimenpiteisiin.”
Äiti kokee, että kiusatun vanhempana hänen oli vaikea löytää apua. Koulurauhaa-lehden auttavasta puhelimesta hän sai lopulta konkreettisia neuvoja.
Usein kiusatulle ainoa riittävä terapia on oikeudenmukainen kohtelu, Leipälä toteaa. Mitä varhemmin kiusaamiseen puututaan, sen paremmin ehkäistään uhrin psyykkisiä ongelmia.
”Olen tavannut psyykesairaita nuoria, joilla on kiusatun tausta. Rääkkääminen on tehnyt heidän elämästään helvettiä, jossa itsellä ei ole mitään arvoa.”
Kiusaamisen vaikutukset voivat Leipälän mukaan näkyä esimerkiksi paniikkihäiriönä läpi elämän, ellei traumoja hoideta.
Kiusaajaakin voidaan auttaa, jos käytökseen puututaan ajoissa ja oikeilla keinoilla. ”Näkemykseni on, että kiusaajia on yhtä paljon vankilassa kuin kiusattuja psykiatrisessa hoidossa.”
”Pelko ja tunne, ettei kelpaa mihinkään, ei ole ihmisen elämää. Vanhemmat eivät saa vähätellä lapsen kokemuksia”, kiusatun äiti painottaa.
Lue lisää 05.08.2012 Kalevasta.
Kommentit
Ovatko opettajat mielestäsi petoja.nimimerkki EVVK?Kuvittelet.että opettajat eivät voi tai halua auttaa kiusattuja... Kuvittele sinä rauhassa,mitä kuvittelet.Ota asioista selvää ennen kuin alat mollata yhta ammattikuntaa kuin vierasta sikaa.Ehkäpä sinunkin asenteissasi on parantamisen vaRAA.
Elämästäni tuli helvettiä kiusaamisen vuoksi. Itsetunto jäi pakkasen puolelle. Pahinta lapsuudessa oli, että jo kotona mollattiin, jätettiin syrjään enkä saanut tukea vanhemmiltani, joilta energiat menivät omaan selviytymiseen. Koin etten ole minkään arvoinen ja ettei kukaan ei halua olla kanssani. Äitini muistan jonkin verran tukeneen minua, mutta se ei riittänyt. Sairastuin henkisestii. Ala-asteella karuinta oli, kun eräs miesopettaja otti minut silmätikuksi. En osannut mitään hänen mielestään oikein. Pelkäsin häntä, siksi oppiminen estyi monessa aineessa. Kuviksesta diggasin, osasin piirtää ja pääsin piiirtämällä pakenemaan hetkeksi satumaailmaan. Mutta pitihän open kommentoida piirustustani, että olen matkinut erästä luokan priimusta, kun hänellä oli myös tytön kuva piirustuksessaan. Kuvat eivät olleet samannäköisiä, ja kuinkahan moni tyttölapsi piirtelee tytön kuvia, aika moni!! Eiköhän lapsi ja vähän isompikin lapsi opi mallia ottamalla. Pimeässä huoneessa ei luovuutta itsestään synny!
Nyt koitan selvitä päivästä toiseen, olen saikulla ja käyn terapiassa. Kävin kouluni 70-luvulla. Toivottavasti nykyisin seulotaan paremmin hyvät opettajat huonoista. Tuntuisi ,että nykyisin vaaditaan enemmän tunne-älyä opettajalta kuin pelkästään opetuksellista puolta.
Meidän koulu on lakaissut asian maton alle ja julistautunut koulukiusaamisesta vapaaksi kouluuksi. Niinhän neuvostoliitossakin tehtiin, kun ongelmat oli liian isoja, ne julistettiin voitetuksi. Opettajat eivät hoida asiaa koska he ovat siellä duunissa eikä duuniin kuulu palkaton ylityö. He ovat duunareita eivätkä kasvattaja-tuomari-lainvalvojia. Minua kiusattiin väkivaltaisesti jo lastentarhassa. Henkilökunta ei tehnyt mitään. En ole koskaan kuvitellut että opettajat voisivat tai haluaisivat auttaa kiusattuja, en edes tajua miten joku kuvittelee opettajien olevan kenellekään avuksi. Itse opetan lapsilleni kanttia ja väkivallan taitoja, koska ne ovat ainoat keinot. Opettajilla ei ole kykyä eikä halua auttaa kiusattuja, saattaa joskus olla jopa intressi tiettyjen oppilaiden kiusatuksi tulemiseen. Ihminen on peto, sen opin 4-vuotiaana. Minulle ette voi opettaa ihmisenä olemisesta enää mitään uutta.
Miksi tätä koulukiusaamista ei oteta todesta?Varjeleeko kansan enemmistö edelleen kiusaajia,koska tosiasia on,että kiusaajalapset ja -nuoret ovat kotoisin usein yhteiskunnan silmäätekevien kodeista...
"Raakaa väkivaltaa osaavat käyttää jo ekaluokkalaiset. " Valitettavan totta. Ja sitten kun tuo väkivalta kohdistuu opettajiin ja muuhun koulun henkilöstöön ja vanhemmat (joista toinen ope itsekin) puolustavat lastaan, ovatkin koulun konstit jo vähissä... Rehtorikin vaan kohauttaa olkapäitään ja toteaa ettei tässä paljon muuta voida. No, onneksi on työterveyshuolto. Ensi talvea en aio viettää töissä kenenkään potku-/nyrkkeilysäkkinä.
"Lapsissa/nuorissa näemme yhteisen tuloksemme." Amen!
Nimimerkille M tiedoksi:nyt haukuit väärää puuta,kun syyllistit opettajia siitä,että he asettuisivat kiusaajaa puolustamaan.Kuvittele,mitä haluat.Ammattitaitoiset opettajat asettuvat puolustamaan kiusattua lasta,vaikka kiusaavan lapsen vanhemmat olisivat tuomareita,lääkäreitä ja kuinka tahansa vaikutusvaltaisia kansalaisia.Kiusattua lasta puolustavat ammattitaitoiset opettajat.Toki opettajien joukossa on ns. ruskeakielisiä yksilöitä ja vellihousuja,jotka pelkäävät vaikutusvaltaisten vanhempoien kostoa valitettavasti.Monet rehtorit mielistelevät vaikutusvaltaisia vanhempia eivätkä uskalla asettua puolustamaan rehtejä ja oikeudenmukaisia opettajiaan...
Kysyisin arvon Kalevan moderaattorilta,miksi kirjoittamani kommentti ko.aiheeseen(jo viime yönä kirjoitettu) ei kelvannut julkaistavaksi tälle palstalle?Onko arvon Kalevan moderaattori myös niitä vanhempia,jotka hyökkäävät kiusattua oppillasta puolustavaan opettajan silmille.Toimittajathan,varsinkin Kalevan toimittajat pitänevät itseään parempina kuin on tarpeen ja ehkä hyökkäävät kiusattua oppilasta. puolustavaa opettajaa vastaan, varsinkin,jos toimittajan lapsi sattuu olemaan kiusaaja!
Pataan vedetään ketään enää harvoin. Suomalaiset sulkevat kaiken erilaisen itsensä ja lähipiirinsä ulkopuolelle.
Pahimmillaan kiusaavat toisensa hengiltä. Syy ei ole vain nuorten, vaan koko yhteiskunta on raaistunut. Jokainen pyörii vain oman napansa ympärillä arvostellen ja moittien kanssakulkijoitaan. Vain raha ratkaisee, sitä osaavat lähes kaikki kumartaa. Ei ole siis kumma, jos nuoret reagoivat ja jäävät tai jätetään yhteiskunnan "ulkopuolelle". Osalla menee lujaa, rahaa ja ystäviä riittää, mutta kuka arvostaa ihmistä:köyhää, sairasta, vammaista, juoppoa, narkkaria, jotka yrittävät aineista eroon tai ovat taas retkahtaneet; kuten sinäkin: ylensyöntiin, juoruiluun, kateuteen, ahneuteen jne.
Lapsissa/nuorissa näemme yhteisen tuloksemme.
Kiusaajaa pataan vetäminen katsotaan usein kouluhenkilöstön osalta pahemmaksi rikkeeksi kuin kiusaaminen ja puoliaan pitävä lapsi leimataan heti ongelmayksilöksi.