Vaara vaanii au­toi­li­jaa park­ki­pai­kal­la

Yli 40 prosenttia liikennevahingoista sattuu pysäköinti--alueella ja yleensä autoa peruutettaessa.

Parkkipaikka ja peruttaminen ovat vaarallinen yhdistelmä. Joka toinen liikennevakuutuksesta korvattu vahinko tapahtuu pysäköintialuella tai muualla varsinaisten teiden ja katujen ulkopuolella.
Parkkipaikka ja peruttaminen ovat vaarallinen yhdistelmä. Joka toinen liikennevakuutuksesta korvattu vahinko tapahtuu pysäköintialuella tai muualla varsinaisten teiden ja katujen ulkopuolella.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan parkkipaikat ovat vaarallisin liikenneympäristömme. Joka toinen liikennevakuutuksesta korvattu vahinko ajetaan pysäköintialueilla tai muuten yleisten teiden ja katujen ulkopuolella. Osuus on lisäksi viime vuosina kasvanut suurten parkkipaikkojen yleistymisen myötä.

Peräänajot ovat toiseksi yleisin onnettomuustyyppi. Niiden osuus on kuitenkin vain noin 20 prosenttia.

Parkkipaikkatörmäilyjen hyvä puoli on siinä, että niissä harvoin sattuu henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia. Yhtä kaikki, vakuutusyhtiöille ja sitä kautta vakuutusyhtiöiden asiakkaille niistä aiheutuneet korvaukset muodostuvat suuriksi.

Vaikka maksettavat korvaukset ovat keskimäärin suhteellisen pieniä, maksettiin niitä viime vuonna vähintään 40 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kokonaissumma oli itse asiassa huomattavasti suurempi, sillä kaikkiaan parkkipaikkatärskyjä kirjattiin yli 42 000 kappaletta. Tarkempaa tietoa kokonaislaskusta ei ole saatavilla, koska vakuutusyhtiöt eivät tilastoi onnettomuuksia tapahtumapaikan perusteella, vain osallisina olleiden ajoneuvojen mukaan

Suureen onnettomuusmäärään nähden isojen parkkipaikkojen suunnittelussa kiinnitetään yllättävän vähän huomiota liikkumisen turvallisuuteen ja selkeyteen.

Liikennevakuutuskeskuksen tiedotuspäällikön Veikko T. Valkosen mukaan vakuutusyhtiöt yrittävät pari vuotta sitten selvittää, millaisissa olosuhteissa onnettomuuksia sattuu, mutta lisätietoa saatiin varsin vähän. Sen verran viisastuttiin, että vinoparkista kolareja sattuu vähemmän kuin suorakulmaan asetetuista ruuduista.

Lisäksi parkkipaikkaonnettomuuksia sattuu naisille suhteessa enemmän kuin miehille ja toisaalta muuten liikenteessä parjatut nuoret ajavat niitä vähän.

"Ilmeisesti autokoulun opit, jossa mm. taskuparkkeerauksen kiinnitetään paljon huomiota, ovat vielä muistissa", arvelee Valkonen.

Pysäköintialueiden liikennevahingoista ja -turvallisuudesta valmistui Teknillisestä korkeakoulusta jo vuonna 2002 Minna Koiviston diplomityö, mutta sen esittämät kehittämisehdotukset eivät ainakaan vielä ole Valkosen mukaan sen suuremmin hetkauttaneet ympäristöministeriötä, jolle asian eteenpäin vieminen kuuluisi. "Ilmeisesti siellä ongelmaa ei pidetä kovinkaan suurena."

"Kunnatkin voisivat asioihin puuttua, mutta tässä on ilmeisesti helpoin tapa mennä standardien taakse", Valkonen lisää. Hän uskoo, että esimerkiksi isojen kauppakeskusten kannattaisi itse kiinnittää huomiota asiaan.

"Myönteinen kokemus parkkipaikalta voi hyvinkin toimia kilpailutekijänä ja houkutella asiakkaita."

Minna Koiviston työn lisäksi aiheesta on valmistunut viime vuonna myös toinen, Riikka Poutasen tekemä diplomityö. Molempien töiden keskeiset havainnot ovat lähes yhtenevät.

Monilla parkkipaikoilla liikenteen jäsentely on puutteellista ja ajoväylien sekä pysäköintiruutujen mitoitus on käynyt nykyautoille pieniksi.

Poutanen huomauttaa, että vaikka Suomessa pysäköintipaikkojen mitoitus on kansainvälisesti vertaillen varsin väljää, ongelmia tulee siitä, että henkilöautot ovat suurentuneet.

Asiakkailta tulleessa palautteessa toivotaankin leveämpiä paikkoja 2,4--2,5 metristen tilalle. Nykyisissä ohjeissa suositellaankin vähintään 2,7 metriä leveitä pysäköintipaikkoja.

Opastus on lisäksi usein riittämätöntä ja sisäiset väistämissuhteet kuljettajille epäselviä. Poutanen huomauttaakin, että väistämissuhteet ja ajo-suunnat parkkipaikan sisällä olisi syytä osoittaa selvästi liikennemerkein.

Lisäksi vinopysäköinti on paras vaihtoehto. Tällöin ajokäytävät ovat yksisuuntaisia ja törmäysriski pienenee. Vinoon pysäköintiruutuun ajaminen on myös nopeampaa kuin suorakulmaiseen ruutuun.

Koivisto kaipasi myös pysäköintialueiden onnettomuuksien tilastoinnin kehittämistä. Nyt sen epätarkkuudet johtavat helposti epätarkkuuksiin tai väärinkäsityksiin aineiston tulkintatilanteissa.

Näin vältät vaaran parkkipaikalla

Ota oikea tilannenopeus.

Peruuta parkkiruutuun. Kun lähdet nokka edellä ruudusta, näet ympärille paremmin.

Jos pysäköintiin varatut alueet

on selkeästi merkitty ja osoitettu

P-merkillä, on niiltä tuleva väistämisvelvollinen alueen pääväylillä ajaviin nähden.

Normaali väistämissääntö on voimassa pysäköintialueen kokoojaväylien/pääväylien risteyksissä, ellei merkein muuta ole osoitettu.

Poistuttaessa pysäköintialueelta väistetään muuta liikennettä.

Ilmoita asiavirheestä