Yli 65-vuotiaiden autoilijoiden osuus kasvaa huimaa vauhtia. Tämä kasvattaa ajoterveydenvalvonnan haasteita, sillä terveydentila on vaikuttavana tekijänä yli puolessa eläkeikäisten onnettomuuksista.
Nuoret, juuri ajokortin saaneet kuljettajat muodostavat melkoisen riskiryhmän. Iän karttuessa onnettomuusriski laskee tasaisesti, mutta 65 ikävuoden kohdalla se kääntyy selvään nousuun. Yli 75-vuotiaiden kuljettajien riski tappaa itsensä tai joku muu on heidän ajosuoritteeseensa suhteutettuna niin huima, että vanhusten ajo-oikeuksiin pitäisi ehdottomasti puuttua nykyistä selvästi kovemmalla kädellä.
"Sairauskohtausonnettomuuksien lisäksi suurten ikäluokkien ikääntyminen kasvattanee myös alkoholionnettomuuksien määrää. Alkoholi ei kuulu ikäihmisten tyypillisiin onnettomuussyihin, mutta 60-luvun nuorissa on paljon alkoholin suurkuluttajia", tietää liikennelääketieteen erityispätevyyden omaava soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo.
Yli 65-vuotiaiden ikäluokassa joka kolmas äkillinen auton ohjaamattomuustilanne aiheutuu sairauskohtauksesta. Sen lisäksi tulee muita ikään liittyviä ongelmia, esimerkiksi havainnointivirheet risteyksissä. Onneksi melkoinen osa sairauskohtausonnettomuuksista on suistumisia ja muita yksittäisonnettomuuksia. Kaikkia liikenteessä sairauskohtauksen seurauksena kuolleita ei edes tilastoida liikenteessä kuolleiksi.
Lääkärien vastuu
"Kolme neljännestä sairauskohtauksista on sydänperäisiä. Valtaosalla uhreista on todettu monia sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä oireita. Joukossa on myös tapauksia, joissa matka on liittynyt sairauden hoitoon. Lääkäreiden pitää painottaa potilailleen oman auton käytön välttämistä, koska ajonaikainen stressi saattaa johtaa ajojen loppumiseen."
"Suurin vastuu on kuljettajalla itsellään: jos on oireita, ei lähdetä ajamaan. Omaisten merkitys on suuri, ja liian usein vanhusta ennemminkin kannustetaan jatkamaan ajamista kuin luopumaan kortista. Ja kun ajot sitten lopetetaan, omaisten pitää huolehtia siitä, että ex-kuljettaja ei sekavuustilassa pääse auton rattiin. Myös lääkäreiden pitää ottaa ajamisen lopettaminen aktiivisemmin puheeksi varsinkin silloin, kun potilaalla on vakava tauti", painottaa Tervo.
Silmäsairaudet ovat erittäin harvoin kuolonkolareiden välitön syy.. Usein käy niin, että silmät näkevät, mutta aivot eivät prosessoi tarpeeksi nopeasti: Kun auto käännetään sivutieltä päätielle, liike ei enää pysähdy, vaikka silmät havaitsisivat vaaran. Havaintoriski kasvaa selvästi iän eli dementiaoireiden lisääntyessä.
"Rajoitettu ajokortti, joka sallisi ajon esimerkiksi päivällä, olisi mahdollinen, mutta meillä ei ole resursseja sen edellyttämään hienosäätöarviointiin. Eikä tietenkään siihen, että auton turvajärjestelmiin liitettäisiin myös sydämen toiminnan valvonta."
Ajonvakautus tärkein
"Uusilla turvallisuutta parantavilla varusteilla pystytään vähentämään havainnointivirheitä, mutta ehdottomasti paras uusista turvajärjestelmistä on ajonvakautus. Edes kaikki liikenneturvallisuustyötä tekevät eivät valitettavasti miellä ESP:tä turvavarusteeksi, vaikka sen liikenneturvallisuutta parantava vaikutus on 20 prosentin luokkaa."
"ESP eliminoi tehokkaasti tahattomat, tien muodoista aiheutuvat ajonhallinnan menetykset, jotka ovat tyypillisiä erityisesti naisille ja ikäihmisille. Kansa pitäisi kouluttaa ostamaan ajonvakautusjärjestelmällisiä autoja", painottaa Timo Tervo.
Automaahantuojat pitäisi velvoittaa myymään vain ajonvakautuksella varustettuja uusia autoja, sillä varsinkin edullisemman pään autoissa 500--900 euroa maksava lisävaruste-ESP jätetään helposti hankkimatta. Myös automaattivaihteisto auttaa ikäkuljettajia, sillä se vähentää risteysajossa yhtäaikaisten toimintojen määrää.
"Erilaiset pysäköintiavustimet ovat vanhempaa väestöä ajatellen hyviä, helpottavathan ne auton käsittelyä, jos kuljettajan niska kääntyy huonosti. Pitkässä juoksussa näkisin autoissa tietysti kaistavahdin, törmäyksen-eston ja vireystilan valvonnan muodostaman turvavarusteyhdistelmän, pysähtyisihän auto silloin todennäköisesti vahinkoa aiheuttamatta silloin, kun kuski menettää tajuntansa", visioi lääkäri Timo Tervo.
Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuusjohtaja Pekka Sulander muistuttaa puolestaan siitä, että tieliikenteessä vuosittain kuolevista noin 350 henkilöstä arviolta 50 säilyisi hengissä, jos kaikki autoilijat käyttäisivät turvayötä.
"Uusi tekniikka tulee Suomessa valitettavan hitaasti käyttöön. Vanhan autokannan maassa noin 40 prosenttia onnettomuuksista ajetaan yli 15-vuotiailla autoilla. Auton iällä ja vammautumisella on selvä korrelaatio", muistuttaa Sulander.
