BMW ja sen kuljettaja. Siinä parivaljakko, josta jokaisella tuntuu olevan mielipide. Kun bemari mainitaan kolariuutisessa, poru on valmis ja tunteet verkkokeskusteluissa kuumenevat.
Kalevan verkkotoimitus päätti ottaa selvää mistä bemarikuskien huono maine on peräisin.
Kysymyksiin vastaavat Suomen BMW-kerhon Oulun aluejaoksen vetäjä Jani Huhtala, Bimmer Tuning Club of Finland (BTCF) Oulun alueaktiivi Esa Tavasti, Liikenneturvan Oulun aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi sekä ylikonstaapeli Markku Nygård Liikkuvan poliisin Oulun yksiköstä.
Mistä bemarikuskien huono maine johtuu?
Rainer Kinisjärvi: ”Bemareita pyörii paljon nuorten miesten katurallissa. Mainetta kerjätään valtavilla kiihdytyksillä, näyttävillä sivuluisuilla ja perän heittelyllä. Ajojärjestelmä otetaan usein pois käytöstä, koska eihän sen kanssa saa näyttävää ajoa suoritettua millään.”
Markku Nygård: ”Kyllä he ovat ihan itse aiheuttaneet maineensa. BMW on tehokas takavetoinen auto, jolla pääsee lujaa, jos niin haluaa. Pieni osa pilaa suuren joukon maineen.”
Esa Tavasti: ”Bemarit on tunnetusti tehokkaita takavetoisia autoja, ja on ihmisiä, jotka eivät niin nätisti ajele. He aiheuttavat pahaa verta.”
Jani Huhtala: ”BMW tuntuu olevan toisille punainen vaate, vaikka Audi-kuskit ovat nykyään jo pahempia. Bemari on takavetoinen, ja niitä saa suhteellisen edullisesti, joten ne ovat nuorten suosiossa. Esimerkkinä voin kertoa, kun kaverin poika sai ajokortin ja halusi BMW:n. Minä sanoin, että sen pitää olla mahdollisimman pienellä moottorilla. Eihän se kelvannut vaan 3-litrainen piti saada. Ei siinä sitten mennyt kuukauttakaan, kun se oli paskana.”
Onko huono maine pelkästään nuorten kuskien syytä?
Jani Huhtala: ”Joskus tuntuu, että pahimpia ovat he, jotka ovat ajaneet alitehoisella Taunuksella koko ikänsä. Sitten kun vihdoin viimein on rahaa ostaa kunnon auto, niin ollaan äkkiä otsikoissa.”
Esa Tavasti: ”Kyllä se pääasiallisesti on.”
Rainer Kinisjärvi: ”Agressiivista ajoa harrastavat myös varttuneemmat kuljettajat, joilla bemari on esimerkiksi työsuhdeautona.”
Bemarikuskit tuntuvat ottavan merkkiin kohdistuvan kritiikin helposti itseensä. Jos kolariuutisessa mainitaan BMW, se nähdään heti leimaavaksi. Ovatko bemarikuskit herkkähipiäisempiä kuin muut?
Jani Huhtala: ”Itse en ole herkkähipiäinen, mutta osa on todella fanaattisia. Yhden tuttavani pihalle ei ole asiaa muulla autolla kuin bemarilla. Kerran olin liikkeellä emännän Yariksella ja hän sanoi, että pihaan et tuollaisella tule. Siitä seurasi sitten puolen vuoden vuoden kylässäkäyntitauko.”
Esa Tavasti: ”Kyllä sellaisia tietenkin löytyy. Meidänkin kerhossa on sakkia laidasta laitaan, joista osa kritiikin ottaa henkilökohtaisesti.”
Rainer Kinisjärvi: ”Kyllä ovat. Kaikkien tutkimusten mukaan bemarikuskit ovat erittäin uskollisia merkilleen ja he pitävät sen arvoa korkealla. Toisaalta se näkyy myös käänteisesti: He pitävät autot erittäin hyvässä kunnossa.”
Markku Nygård: ”Voi olla. Onhan se mieletöntä, miten peltilaatikko voi olla ihmiselle status. Pitää olla ehdottomasti tietyn merkkinen ja värinen. Nakkijonossa saa arvostella ja lyödä turpaan, eikä siihen korvaa lotkauteta, mutta odotappa, kun liikenteessä pikkuisen tyyttää toisen perässä niin välittömästi on tappelu käynnissä.”
Ottaako bemarikuskien parjaaminen päähän?
Jani Huhtala: "Ei minua haitaa mitä lehdet kirjoittelee, mutta etenkin nuoret provosoituvat kirjoituksista. Foorumeilla ruvetaan sitten syyttelemään muita."
Esa Tavasti: "Joskus ottaa päähän, mutta eivät ne minun tunteita kuumenna. Parempi, kun keskittyy vain harrastamiseen ja omaan ajotyyliin."
Kiinnittävätkö poliisit enemmän huomiota bemarikuskeihin kuin muihin?
Markku Nygård: ”Ei. Ihan samalla tavalla tarkkaillaan kuin muutakin liikennettä. Bemarikuskit eivät aja myöskään sen enempää ylinopeutta kuin muut.”
Poliisista kerrotaan, että bemarikuskeihin ei kiinnitetä enempää huomiota kuin muihin. Oletko samaa mieltä?
Jani Huhtala: ”Tuo kuulostaa hyvin neutraalilta kannanotolta poliisilta. Kyllähän se on niin, että jos on blingblingiä, isot äänet ja karvanopat, niin ne herättävät virkavallan huomion. Itselläni on nykyään neliovinen perussedan ilman mitään ylimääräistä tingelitangelia. Kerran kun olimme emännän kanssa ajelulla, niin mopopoliisi ahdisti meitä pitkän aikaa oikein odottaen, että ajaisin ylinopeutta. Se kohdistui ihan varmasti merkkiin.”
Esa Tavasti: ”Kyllä olen. Itse olen harrastanut bemareita vuodesta 2006 asti, eikä minua ole pysäytetty muuten kuin puhallusratsiaa varten.”
Parjataanko bemarikuskeja turhaan? Kerro kommenttisi alla olevassa viestikentässä tai Kalevan Facebook-seinällä.