Moottori

9 keinoa, joilla täyssähköauto kelpaa jokaiselle – auton normaali ulkonäkö ja kasvanut toimintamatka plussaa

Latausaukot löytyvät luukun alta suoraan konepellin edestä. Johtojen kanssa puuhailu ei enää vaadi kovin syvää kyykistelyä.
Moottori 18.2.2018 21:20
Kari Pitkänen

Tuorein Nissan Leaf osoittaa, millä eväillä sähköautosta voi kehittyä ihan kelpo kulkupeli jokapäiväiseen liikkumiseen.

1. Näyttää normaalilta

Nissan Leafin kolmas painos onnistuu välttämään monen tähän mennessä nähdyn sähköauton sudenkuopan: se ei vaikuta luotaantyöntävältä, vaan aika normaalilta perheautolta. Tavaratila on kasvanut 65 litralla, joten kuljetuskyky on vähintään kohtuullisella tasolla. Sisälle mahtuu kohtuudella neljä henkeä.

Leafin ulkonäkö on päivitetty ja "normalisoitu", ja ilmanvastus on hiottu pienemmäksi tuulitunnelikokein. Ulkomitat kasvoivat hieman, mutta akseliväli on ennallaan 2,70 metrissä.

2. Tehokas akku

Litiumioniakun kapasiteetti on 40 kWh eli neljännes enemmän kuin ennen. Auton kiihtyvyys, toimintamatka ja suorituskyky ovat kasvaneet samassa suhteessa. Noin 140 kilometrin koeajolenkillä sähkönkulutus oli keskimäärin 14,6 kWh sadalla kilometrillä. Vuoden lopulla esitellään myös 60 kWh:n akulla ryyditetty Leafin tehoversio.

3. Yli 400 kilometriä

Vanhan Leafin toimintamatkaksi täydellä akulla ilmoitettiin 250 kilometriä. Kulutus oli mitattu aikaisemman NEDC-syklin perusteella. Uuden Leafin kulutusmittauksessa on käytetty viime vuonna käyttöön otettua WLTP-mittaussykliä. Toimintamatka vaihtelee nyt seka-ajon noin 280:stä kaupunkiajon yli 400 kilometriin. Yksi lataus viikossa voi riittää, jos ajaminen keskittyy taajamiin.

Akkupaketti on tismalleen yhtä iso kuin ennen, mutta tehoa on tullut kolmannes lisää. Alustaan kätketty akku madaltaa painopistettä, mutta rajoittaa myös tuntuvasti auton sisätilojen käyttöä ja ergonomiaa. Vaihtovirtamoottori on sijoitettu eteen.

4. Helppo lataus

Latausluukkua on suurennettu ja nostettu ylöspäin auton keulalla. Johtojen kiinnittäminen on helpompaa kuin ennen. Mukana tulee kaksi latauskaapelia eri virtalähteille. Pikalatauslaitteesta akun saa 80-prosenttisesti täyteen noin tunnissa. Kotioloissa lataus hoituu virtalähteestä riippuen 7,5–20 tunnissa.

5. Halpa käyttää

Leafin lähtöhinta on 35 900 euroa. Yksityishenkilölle myönnettävä sähköauton hankinta- ja vuokraustuki nipistää hinnasta 2 000 euroa pois. Suomessa akun saa ladattua (paikkakunnasta, sähköntoimittajasta ja siirtomaksuista riippuen) 2–3 euron hinnalla – ja tämä lataussähkö voi vieläpä olla 100-prosenttisesti vesivoimalla tuotettua virtaa.

6. Kattava turvataso

Turvavarusteiden ja -järjestelmien suhteen Nissanilla on valittu viisas linja: halvinkin Leaf on yhtä turvallinen kuin hinnaston kallein, 5 500 euroa enemmän maksava malli. Varustukseen kuuluvat aina esimerkiksi jalankulkijat tunnistava hätäjarrutustoiminto, aktiivinen kaistavahti ja kuolleen kulman varoitin. Ainoa ero on sähköinen seisontajarru, joka löytyy vain Tekna-varustetason autoista.

7. Älyä tarjolla

Leafiin on saatavilla ProPilot-järjestelmä, joka mahdollistaa osittaisen robottiajamisen moottoritieolosuhteissa. Kokeilussa se toimi tyydyttävästi, mutta ei niin että omalla kaistalla pysymiseen mutkissa voisi kokonaan luottaa. Käyttökelpoisin älysovellus on Nissanin oma "appsi", jonka avulla voi seurata akun varaustasoa ja ajastaa ilmastoinnin päälle latauksen ollessa käynnissä. Näin säästyy akkuvirtaa.

8. Kunnon takuut

Teknologian toimivuudesta huolestuneita rauhoitellaan perusauton 3 vuoden/100 000 kilometrin ja sähköauto-osien 5 vuoden/100 000 kilometrin takuuajoilla. Akulle myönnetään 8 vuoden/160 000 kilometrin takuu kapasiteetin menetyksen varalta. Akkujen hiipumiset ovat toistaiseksi olleet harvinaisia yksittäistapauksia.

9. Pitkä kokemus

Ensi kertaa vuonna 2010 esitelty Nissan Leaf on maailman toistaiseksi myydyin sähköauto. Ostajia on löytynyt yli 283 000. Kolmannen polven Leafista on tehty kolmessa kuukaudessa 12 000 tilausta, niistä noin puolet Pohjoismaista, etenkin Norjasta. Auton kykyihin pohjoisissa oloissa siis riittää uskoa. Suomessa Leafeja on myyty noin 80 vuodessa, mutta jatkossa menekki pyritään kaksinkertaistamaan.

 

Nissan Leaf Acenta aut.

Teho 110 kW (147 hv)

Vääntö 320 Nm

Huippunopeus 144 km/h

Kulutus (mitattu) 14,6 kWh/100 km

CO2-päästöt 0 g/km

Pituus/leveys/korkeus 449/179/154 cm

Akseliväli 270 cm

Tavaratila 435–1176 l

Kattokuorma max 35 kg

Vapaa autoetu/käyttöetu 585/615 e/kk

Hinta 37 900 euroa

PLUSSAA

Auton "normaalius", kasvanut toimintamatka, e-Pedal-järjestelmä, hyvä turvataso, latauksen hinta

MIINUSTA

Pohjalevyn tuomat rajoitukset sisustuksessa ja varustelussa, etuistuinten antama tuki, tavaratilan korkea ja leveä kynnys

ARVIO

****

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (115)

Hyvältä vaikuttaa kehitys!

Tuollainen sähköauto sopisi omiin tarpeisiin yhtä hyvin kuin kolikko säästöpossuun.
- En tarvitse vetokoukkua
- Päivittäiset ajot keskimäärin alle 40 km
- Mökkimatka vain 35 km.
- Yli 200 kilometrin päivämatkaa en muista ajaneeni useisiin vuosiin, eli vie yhdellä latauksella aina perille saakka, latauksille ei ole oman tallin lisäksi muualla tarvetta.
- Lämmin talli käytössä kodin ja työpaikan päässä.
- ”polttoainekustannukset” on luokkaa 1,6 euroa / 100 km. Eli aivan ilmaista ajoa nykyiseen saastuttavaan bensa-autoon nähden!
- Sähkölasku kasvaa alle 20 euroa kuussa, mikä on aivan naurettavan halpaa ajoa tankkailuihin verrattuna.
- Suurin plussa on se, että ei tarvitse enää ikinä kaartaa Essolle lorottamaan öljysheikkien lientä kalliilla hinnalla tankkiin. Voi ajella bensa-asemien ohi!

Taidan käydä viikonloppuna tekemässä kaupat. Johan tässä autokuume nousee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh, kieltämättä rupesi itselläkin kuumottamaan sähköauto tuon jutun perusteella. Äkkiseltään laskettuna 4000-5000€ säästöt olisi käyttökuluissa helposti saavutettavissa kun kilsaa tulee se 30-40 tkm vuodessa. Pitää selvittää asiaa, saattaa tosin olla että välttämättä kaikki ajot ei tuolla onnistuisi, mutta kyllähän tuota tälläkin hetkellä löytyy 2 autoa ja toinen noista jäisi ja sillä voisi ne kyseiset ajot hoitaa. Koeajolle pitää hommautua seuraavaksi. Epäluuloa toki sähköautoja kohtaan löytyy, mutta tuokin juttu selvensi monta asiaa ja eipä tuota esteitä sähköauton ostolle juuri ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saako tuota ilmakumirenkailla? Nuo trukin umpikumi- tai ontelorenkaat ovat hirveät! Sontakärryjen puolavanteet on kyllä makuasia; saattaahan joku koprofiili tykätäkin sellaisista. Ja maavarakin näyttää liian pieneltä Oulun hoitamattomille talvisille teille ja kaduille.
Sitten toinen juttu: saako tuota pari numeroa pienemmällä ja kevyemmällä korilla? Meistä oululaisista kun ainakin 40 % on alle 170 cm pitkiä, paljon on alle puolitoistametrisiäkin, niin ei ole mitään järkeä ostaa suurta ja raskasta malmikasaa. Käyttökulutkin olisivat pienemmällä autolla pienemmät samoin kuin se viherhörhöjen mainostama hiilijalanjälkikin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarvis peräkärryä mutta eipä saakkaan kiinni kun ei rakenteet kestä :o

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Johtuuko oikeasti siitä? Itse luulen että johtuu ennemmin siitä kulutus mittauksien laskenta/mittaus standardista. Ettei koukkua ole haluttu tyypittää automallille ollenkaan.
Toisekseen sähköauto on tällähetkellä todellinen vaihto perheen ykkösautoksi, sillä oletuksella, että perhe tarvii jokatapauksessa kahta autoa. Eli sillä toisella ajetaan tarvittaessa pitemmät matkat ja vedetään kärryä.
Ainoaksi autoksi sähköauto ei missään tapauksessa ihan vielä sovi, Ainakaan kovin monelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On typeryyden huippu matkia sähköautossa polttomoottoriautojen huonoja puolia, kuten paino, koko, muoto, energiankulutus, valmistuskustannukset jne... Puhtaalta pöydältä suunniteltuna sähköauto on ylivoimainen hyötysuhteeltaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Polttomoottoriautoissa auton suorien päästöjen ilmoittaminen on asiallista, kun polttoaine poltetaan autossa. Sähköautojen yleistyttyä olisi totuudenmukaisempaa kertoa ja verrata päästöjä energiantuotannon eli sähköntuotannon päästöt mukaanlukien. Näitä laskelmia tehdään jo muualla Euroopassa.

Lisäksi voisi vielä mainita senkin, että sähköautojen valmistus kuluttaa energiaa bensa-autojen valmistusta enemmän.

Sähköauton aiheuttamat kokonaispäästöt ovat usein pienemmät kuin bensa-auton, mutta lähelläkään nollaa ne eivät ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voitko hieman perustella väittämää "sähköautojen valmistus kuluttaa energiaa bensa-autojen valmistusta enemmän"?
Perustuuko kertomasi vain mediassa julkaistuihin tietoihin? Eli jos joku näin sanoo on se ehdottomasti totta?
Jos minä esimerkiksi kerron asuvani kuussa ja kirjoitan siitä lehtiartikkelin niin onko se ehdoton totuus?

Polttomoottoriautoissa kuitenkin on laturi, startti, lohko ja sylinterinkansi, jotka yleensä on valmistettu valamalla ja se jos mikä
kuluttaa energiaa. Sähköautoissa osasta valukomponentteja on päästy eroon, jonka pitäisi pienentään kokonaisenergiankulutusta aika paljonkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myöskin polttoaineen pumppaus, kuljetus ja jalostus päästöt pitäisi laskea mukaan, ne ovat pelkästään suuruus luokaltaan melkein yhtä isot kuin sähkönvalmistuksen päästöt Suomessa, jos lasketaan syntyneet päästöt/km. Mutta olen kyllä samaa mieltä että tuossa vertailussa pitää huomioida myös sähköntuotanto päästöt.
Toinen asia on taas se että paikalliset päästöt on sähköautoissa nolla. Silläkin on merkitystä ainakin isoissa kaupungeissa.
Yksi pointti on kansantaloudellinen, että ajammeko itse tuotetulla sähköllä vai ostammeko öljyä sheikeiltä?
Nopea autojen sähköistyminen muuttanee jopa maailman valta-asetelmia/riippuvuus suhteita mahdollisesti jonkun verran, jos öljyn kysyntä laskee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

jooei, ei tu kauppoja, pieni japanilainen kippo joka on kallis. Suomessa loppuu sähköverkot jos tuollaiset yleistyy. Suomen sähköverkon toimitusvarmuus n 2020 euroopan huonoin. Talvella ei tuolla mahda päästä edes rukalle yhdellä latauksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mihin ne sähköverkot loppuu? Tuon latausteho vaihtosähköllä max 6,6 kW eli vastaa sähkökiuasta. Mukana tulevalla johdolla latausteho alle 2 kW. Ja Pudasjärvellä on latauspiste jos jännittää Rukalle pääsy. Ja mitä ihmettä tarkoitat että toimitusvarmuus Euroopan huonoin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä sähköverkkojen siirtokapasiteetti loppuisi jos sähköautot yleistyvät. Sähkön kulutus kasvaa muutenkin, minkä vuoksi verkkoa kasvatetaan nytkin mm. uusien sähköasemien ja sähkölinjojen muodossa. Mm. Fingrid on rakennuttanut pelkästään Pohjois-Pohjanmaalle kolme uutta 400/110/20kV sähköasemaa viimeisten kolmen vuoden aikana sekä laajentanut ja uusinut vanhoja sähköasemia useita. Noiden laajennusten syynä ei ole ollut sähköautoilu, joka yleistyessään pakottaisi kantaverkkoyhtiön moninkertaisiin investointeihin edellä mainittuihin verrattuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta lauantai-iltaisin pystytään saunomaan ilman että kapasiteetti loppuu? Lataustehot samaa luokkaa kuin sähkökiukaat, erona vain se että kiukaita on enemmän (myös vuonna 2030 jolloin hallituksen tavoite 250 000 sähköautoa) ja niitä kiukaita käytetään enemmän samanaikaisesti, lauantaii-iltaisin. Mistä se siirtokapasiteetti loppuu autoja ladattaessa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Laskit väärin. Kolmen miljoonan sähköauton vuosittainen sähkönkulutus on noin 7-8 TWh, joka on noin 10% suomen kokonaiskulutuksesta. Tämän sähkön tuottamiseen tarvitaan 800MW voimala tai 800 kpl 3MW tuulivoimalaa. Suomessa voi myös tuottaa 8 kuukautta vuodessa aurinkosähköä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

juu, joo, hipistellään aurinkosähköllä tai tuulella, sitten kun talvella tarvitaan eniten energiaa, kummastakaan ei saa mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinpähän siinä voi käydä: Miljoona saunankiuasta yhtaikaa lämpiämässä, johon sähköverkon siirtokapasiteetti riittää mutta kun siihen lisätään neljännesmiljoona sähköautoa, jotka olisivat samanaikaisesti latauksessa, ei verkko riittäisikään. Huomioithan samanaikaisuuden? Siis kiukaat ja sähköautot. Autohan on tietysti latauksessa silloin kun sitä ei käytetä eli juuri saunanlämmityksen aikana. Entäpäs Joulun aika? Kaksi miljoonaa sähköuunia, joissa herkulliset joulukinkut muhivat kypsiksi ja samaan aikaan neljännesmiljoon sähköautoa latautuu aaton hautuumaareissuja varten.

Siinäpä niitä syitä, miksi siirtokapasiteettia pitäisi rakentaa huimasti lisää autoilun sähköistyessä. Verkot pitää mitoittaa tietysti huippukulutukselle, joka kattaa tietysti kaiken sähkönkulutuksen.

Sähkö ei tule seinästä ei nyt eikä koskaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkä takia niitä autoja pitää ladata saunomisen tai kinkunpaiston aikana? Jos haluaa pitää kk-maksun kurissa niin kannattaa estää yhtäaikainen käyttö kuten ennen tehtiin sähkölämmitteisiin taloihin. Eli lämmitys katkesi saunomisen ajaksi. Nyt vain lataaminen katkeaa saunomisen ajaksi. Kolmivaihelatausta käyttävät teslat ja euroautot sitä paitsi voi ladata 11 kW teholla jolloin pelkästään yösähkön aikana saa isoimmankin teslan ladattua tyhjästä täyteen. Nuo itäautot ovat siitä kiusallisia pohjoismaiseen käyttöön että niissä suositaan yksivaihelatausta ainakin vielä. Hallituksen tavoitteen mukainen automäärä (250 000) tekee alle terawattitunnin vuodessa eli alle prosentin Suomen 2030 ennustetusta sähköenergiankulutuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (115)

Uutisvirta

52
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
46
Kysyimme, mihin aikaan nurmikkoa on soveliasta leikata? – "Asiasta ei ole olemassa mitään varsinaista lakia"
25
Politico: Trumpin nollatoleranssipolitiikka rajalla on käytännössä kuollut ja kuopattu
21
Saksan maaliin johtaneen vapaapotkun aiheuttanut ruotsalaispelaaja lytättiin sosiaalisessa mediassa: "Saavat jatkaa vihaamista"
17
Kaupasta vietiin olutta puukolla uhaten ja nyrkit heiluivat Oulussa juhannusaattona, myös rattijuopot työllistivät poliisia
17
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
15
Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ulosajossa Kempeleessä – puhalsi 1,8 promillen lukemat

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

180 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

OIkeiden maksumiesten/-naisten tarina olkaa hyvät: "Verohallinnon ja Veronmaksajain keskusliiton tilastojen mukaan hyvä... Lue lisää...
Kylmää faktaa köyhil...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image