Tar­ken­nus te­rä­leh­tiin

Lintuharrastajat oppivat jo joitakin vuosia sitten yhdistämään kaukoputken ja digitaalikameran. Tämä digiscoping-nimen saanut harrastus onkin saanut jo melkoisesti suosiota.

Lähikontakti. Kasvikuvaus vaatii usein laskeutumista kasvin tasalle. Lassi Kalleinen kertoo kasvikuvaajan herättävänkin usein ohikulkijoissa hämmästystä.
Lähikontakti. Kasvikuvaus vaatii usein laskeutumista kasvin tasalle. Lassi Kalleinen kertoo kasvikuvaajan herättävänkin usein ohikulkijoissa hämmästystä.
Kuva: Tapio Maikkola

Lintuharrastajat oppivat jo joitakin vuosia sitten yhdistämään kaukoputken ja digitaalikameran. Tämä digiscoping-nimen saanut harrastus onkin saanut jo melkoisesti suosiota. Oulun yliopiston kasvimuseon museoavustaja Lassi Kalleinen tarttui kaukoputken sijaan kameraan ja luuppiin ja alkoi tutkailla kasveja.

Kasviharrastajien ja -tutkijoiden tuiki tavallinen apuväline luuppi on pieni suurennuslasi. Kymmenen kertaa suurentavalla luupilla näkee hyvin kasvien määrityksen kannalta tärkeimmät rakenteet.

"Tavallinen peruspokkari käy tähän hyvin", Kalleinen sanoo ja esittelee 3,3 megapikselin kameraansa määritellen sen "peruskamaksi". Luuppeja Kalleisella on useita, suurennoksiltaan 8-12-kertaisia. Teknisesti kuvaus ei vaadi sovitteita tai apuvälineiden näpertelyä - toki niitäkin voi tehdä, jos viitsii.

Käytännössä otetaan luuppi ja tuetaan se sormin objektiivin reunoihin. "Hankalin osa on tarkentaminen", Kalleinen sanoo. Koska luuppi tarkennetaan viemällä se sopivan lähelle kohdetta, tehdään luupin ja kameran tarkennus aivan samalla tavalla.

Tarkennusta pystyy määrittämään kameran LCD-näytöstä, mutta Kalleinen toteaa, että tämä ei riitä varmistamaan kuvan terävyyttä. "Yhtä onnistunutta kuvaa varten tarvitaan 10-20 kuvaa", Kalleinen arvioi.

Digikamerassa tämä ei kuitenkaan ole ongelma, jos muistikortilla riittää tilaa ja pattereissa virtaa. Kalleinen kertoo myös kuljettavansa usein mukanaan kannettavaa tietokonetta. Näin epäterävät kuvat voi siivota kortilta pois jo maastossa.

Kalleisen mukaan ihanteellisin tilanne on, jos objektiivin halkaisija on mahdollisimman lähellä luupin halkaisijaa. Objektiivin etupinta saisi myös mielellään olla metallinen ja tasainen.

Kuvat Kalleinen on käsitellyt Photoshopilla. "Värikorjaus täytyy tehdä, mutta muuten kuvia ei ole siirrelty taustasta tai kuvasta toiseen. Niitä ei ole edes millään tavoin siistitty."



Detaljien
maailmassa


Luupin käyttö poistaa digikameran syväterävyyden ja Kalleisen kasviotokset ovat omaleimaisella tavalla taiteellisen pehmeitä. Ne ovat kuitenkin samalla tarkkoja lajikuvia. Lajintunnistus kuvista voi yhden yksityiskohdan perusteella olla yllättävän vaikeaa, hyvin yleisen kevätpiipon kukinto näyttää eksoottiselta ja torvijäkälät suorastaan surrealistisilta.

Kalleinen hämmästelee itsekin tarkastelleensa monia tuttuja kasveja läheltä ja perusteellisesti vasta niitä kuvatessaan, niin pitkän linjan kasvitutkija kuin onkin. Varsinkin sellaiset lajit, joiden tunnistus ei vaadi lähempää tarkastelua, kätkevät rakenteisiinsa yllättäviä yksityiskohtia.

Kalleinen aloitti digiluuppaukseksi nimeämänsä kuvaamisen viime kesänä. "Koko loma meni siihen", hän muistelee.

Nyt Kalleinen on tehnyt kuvistaan gallerian Luontokaupan sivuille (luontokauppaoulu.com/kuvakulma), näytillä on yli 120 kuvaa. Luontokuvakilpailuihin osallistuminenkin on suunnitteilla, Kalleinen on tuore Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäsen.



Halpa ja
ketterä


Erityisesti Kalleinen on kiinnostunut digiluuppauksen antamista mahdollisuuksista kasvien tunnistamisessa. Alkavana kesänä hän aikookin keskittyä erityisesti heiniin ja saroihin. Niitä pidetään kasvien opiskelussa ja tunnistamisessa hankalina tapauksina.

CD-levylle koottu kuvakavalkadi heinistä ja saroista on sekin suunnitteilla. Vastaavalla tarkkuudella saisi kasvikuvia käyttämällä digijärjestelmäkameraa ja makro-objektiivia, mutta Kalleinen huomauttaa digiluuppauksen olevan verrattomasti halvempaa. Kuvauksen kannalta digipokkari on pienempi, eikä se varjosta kuvattavaa kohdetta niin paljon kuin järjestelmäkamera.

Lisäksi käteen mahtuva pokkari on ketterämpi ja sen avulla voi kuvata kasveja paljon hankalammista kuvakulmista.

Kalleiselta kysytään usein kuinka isoja suurennoksia digikameran ja luupin kanssa saa aikaan. Kysymys on hieman hankala, sillä suurennusta saa lisää suurentamalla tulostuskokoa. Kalleisen kameran reilut kolmen megapikseliä mahdollistaa A4-koon tulosteen, ja suoraan kasvia ja kuvaa mittaamalla Kalleinen laski erään kuvan suurennoksen olevan 50-kertainen.

Mutta toimivat kuvat pienessäkin koossa. Kalleinen on koostanut kuvistaan 13.6. pidettävän Luonnonkukkien päivän valokuvajulisteen, jossa on 70 luuppikuvaa. Sen ääressä vierähtää helposti tovi jos toinenkin.

Ilmoita asiavirheestä