Suomalainen tiedeyhteisö oli hyvin pieni, ja se koostui yhdestä ainoasta yliopistosta. Opin hakeminen ulkomailta kuten Saksasta tai Ranskasta oli melko yleistä.

Moni mainetta luonut suomalainen vaikutti Ruotsissa, kuten verenpaineen tutkimuksesta tunnettu fysiologi Robert Tigerstedt tai tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld, joka pääsi suomalaisista ehkä lähimmäksi kansainvälistä tähtistatusta.

"Heidät tunnettiin jo omana aikanaan oman erikoisalansa ja usein myös tiedemaailman ulkopuolella", sanoo Hakosalo. Suomessa koko uransa teki esimerkiksi Ernst Alexander Homén, jota pidetään Suomen neurologian perustajana.

1800-luvulla sai alkunsa moni eksoottisempikin tieteenala, kuten seismologia. Sen lisäksi Suomessa oli 1800-luvulla erityinen asema kansakunnan rakentamiseen tähtäävillä humanistisilla tieteenaloilla, kuten kielen ja kirjallisuuden tai historian ja arkeologian tutkimuksella.