Mainos

Pitkät sääennusteet arvauksen piikkiin

Ennustamisen kannalta Suomen sijainti on meteorologin mukaan haastava.   Ennustamisen kannalta Suomen sijainti on meteorologin mukaan haastava.
Laura Vuoma
Luonto  27.4.2011 | Pekka Rajala Muuta tekstin kokoa -+
Sadetihkuinen sää rakentaa kevättä.

Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen tähyää taivaalle.

"Hyvin heikko ja hajanainen matala saapuu Atlantilta tuoden mukanaan matalaa sumupilveä", mies tulkitsee vallitsevaa ja Suomessa tyypillistä kevätsäätä.

Pelkonen on sään ennustamisen ammattilainen. Suomalaista säähavainnointia hän pitää kansainvälisestikin laadukkaana. Pitkälle tietokoneistetuista säähavainnoista ja niistä tehdyistä ennustemalleista huolimatta meteorologin oma tulkinta on ennusteissa keskeistä.

"Oma kokemus ja taito ovat tärkeitä, kun ennusteita tehdään eri mallien perusteella."


Ennustamisen kannalta
Suomen sijainti on meteorologin mukaan haastava.

Täkäläistä säätä hallitsevat lännestä itään kulkevat merelliset virtaukset ja toisaalta Mustanmeren tienoilta saapuvat mantereiset virtaukset. Vaihtelut juuri Suomen kohdalla ovat isoja ja yllättäviäkin.

"Minä muistan, kuinka yhdenkin päivän ennusteen tekeminen on ollut tuskaista. Esimerkiksi lähituntienkin lentosään ennustaminen on toisinaan äärettömän vaikeaa. Toisaalta joskus on niinkin, ettei voi tietää millainen sää on huomenna, mutta ylihuomisen voi ennustaa varmasti."

Niinpä arvauksen osuus kasvaa nopeasti ennustettaessa säätä yli kahden vuorokauden päähän. Ennusteiden luotettavuus on kiinni vallitsevasta säätyypistä. Talvipakkasen tai kesähelteen jatkumisen saattaa voida ennustaa viikon päähän.

"Yleensä kuitenkin täällä Suomessa viiden ja kuuden vuorokauden ennusteet ovat lähinnä suuntaa antavia."

Vallitsevat läntiset ja lounaiset virtaukset tuovat mukanaan lämpöä ja itäiset virtaukset kylmyyttä. "Toisinaan virtaukset voivat saapua mistä suunnasta tahansa, mutta koillisesta vain hyvin harvoin."

Ennustamisen vaikeudesta huolimatta Pelkonen sanoo ennusteiden osuvuuden kehittyneen huomattavasti 1990-luvulta asti. Ennen supertietokoneiden käyttöönottoa ennusteet olivat nykyistä ylimalkaisempia.

Säämalleja varten tietoja kootaan havainnoivilta sääasemilta, sääluotaimilta, sääsatelliiteilta, säätutkilta ja myös lentokoneilta ja tiehavaintoasemilta.

"Käsitys ilmakehän pystyrakenteesta on todella tärkeää", Pelkonen korostaa. "Sääluotaimien avulla tietoa kertyy jopa kolmenkymmenen kilometrin korkeudelta."

Joskus ihmiset saattavat löytää maastoon pudonneen ja meteorologeja täysin palvelleen luotainpallon. Niitä ei Pelkosen mukaan tarvitse palauttaa minnekään, muutaman gramman painoiset laitteet ovat nykyään niin edullisia.

Ilmastonmuutoksesta meteorologi on tosissaan huolestunut. Sää on eri asia kuin ilmasto, jonka kehittymisen seuraaminen vaatii vähintään kolmikymmenvuotisen havaintosarjan.

Pelkonen sanoo kyllä kuulleensa ilmastomuutokseen liittyviä epäileviä kommentteja kahden edellisen kylmän talven vuoksi. Kylmiä talvia voi tulla jatkossakin, mutta suuntaus kohti lämpimämpää on selviö.

"Siihen ei kahta sanaa", meteorologi viittaa tilastoihin.

"Viimeiset parikymmentä vuotta ovat olleet keskimäärin aiempaa lämpimämpiä, vaikka onkin ollut luontaiseen vaihteluun kuuluvia kylmiä talvia."

Pelkosen mukaan nykyisellä tahdilla lumitalvien kesto lyhenee, koska yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä. Lisääntyvät talvisateet tulevat aiheuttamaan esimerkiksi tulvaongelmia maan ollessa roudassa.


Kesien lämpenemisestä
kertoo viime kesän poikkeuksellinen kuumuus. Tilastollisesti kuumien kesien mahdollisuus on kasvanut, mutta keskimäärin ilmastomuutos vaikuttaa vähemmän kesiin kuin talviin.

Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääreisilmiöihin ei Pelkosen mukaan ole todistettu.

"Myrskyistäkin on välillä sellaisia otsikoita, mutta keltaisen lehdistön juttuihin ei ole tieteellistä näyttöä."

"Mutta aivan valtavan isosta muutoksesta on kyse", Pelkonen puhuu vuosisadan loppuun ulottuvasta lähitulevaisuudesta. Pohjoisella pallonpuoliskolla ilmasto voi lämmetä kymmenellä asteella. Globaalilla tasolla sadealueet voivat muuttaa reittejään, merenpinnat nousevat ja maapallon vilja-aitat kuivuvat. Ympäristöpakolaisuus lisääntyy monien seutujen muuttuessa asuinkelvottomiksi.

"Päätöksillä voi ihan oikeasti tähän vaikuttaa. Niistä riippuu, kuinka me ja tulevat sukupolvet voimme elää."

Suomen tasolla kestävä kehitys tarkoittaa Pelkosen mukaan nykyisten hiilidioksidipäästöjen supistamista kuudenteen osaan.

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki viestinä puhelimellasi numeroon 13222 tai käytä lomaketta.

Mainos
Mainos
Mainos
Mainos
Uusimmat » | Luonto Down Up
Pääuutiset
Mainos
stats-image
Takaisin ylös