Luonto

Mainos

Näätä on selviytymisen mestari

Tarkkailupaikalla. Näätä on taitava kiipeilijä, mutta yleensä se kulkee maassa. Puihin se nousee saalistamaan tai tähystämään. KUVA: Teuvo Hietajärvi
Luonto 27.8.2002 0:00
Veikko Isomursu
Näätä on kuusikoiden salaperäinen asukki, jonka vain harvat ovat luonnossa tavanneet. Näätä kun liikkuu ja saalistaa vain yöllä, ja vetäytyy valoisaksi ajaksi päivälepopaikkaansa eli komoon. Puunkolossa, oravanpesässä tai onkalossa lumen alla nukkuessaan se kerää voimia seuraavan yön koitoksiin.

Sallan pohjoisreunalla itärajan tuntumassa sijaitseva Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema on niittänyt kansainvälistä mainetta näätätutkimuksillaan. Missään muualla näätää ei ole seurattu yhtä pitkään ja perusteellisesti, vaikka näätätutkijoita riittää maailmalla jopa oman kansainvälisen järjestön ylläpitäjäksi.

Värriössä yön kulkijaa on seurattu jatkuvasti jo 27 vuotta. Tutkijat ovat jäljittäneet Itä-Lapin näätiä yli 20 000 kilometriä, ja keränneet niiden jäljiltä lähes 8 000 ulostenäytettä. Tuloksena on uraauurtavaa tietoa erityisesti näädän elintilan ja ravintovarojen käytöstä. Samalla monet sitkeästi eläneet käsitykset lajista ovat osoittautuneet vääriksi.

Eläinkunnan selviytyjä
ja taitava opportunisti

Näätä on erikoistunut käänteisesti moniin sukulaislajeihinsa verrattuna. Kun kärppä ja lumikko elävät lähes tyystin myyrien varassa, ja saukko popsii vain kaloja, niin näätä on kuin entinen Lapin jätkä. Se ottaa leipänsä sieltä, mistä se kulloinkin helpoiten löytyy.

Näädällä on laaja elinalue, eikä se kuluta voimiaan turhiin reviirikahinoihin. Puolitoistakiloinen koiras saattaa asuttaa jopa 80 neliökilometrin aluetta. Se tarkkailee muiden eläinten liikkeitä, joustaa, sopeutuu ja kohdentaa oman saalistuksena parhaiten saatavilla oleviin lajeihin.

Hyvinä oravavuosina näätä elää oravilla, myyrävuosina se napsii myyriä ja vaellusvuosina sopuleita. Kesällä maistuvat linnunmunat, ja haaskoillakin se vierailee mielellään. Mutta kasviksetkin kelpaavat. Syksyisin näätä elää tiukan paikan tullen pihlajanmarjoilla, mustikoilla tai puolukoilla, joita se kaivaa varvikosta vielä lumen altakin.

Tutkijat havaitsivat näädän kaivavan myös maata, ja kesti kotvan, ennen kuin lemu paljasti arvoituksen. Näätä herkutteli sienillä, pahanhajuisilla jänönmukuloilla.

Yltäkylläisyydessä näätä saattaa erehtyä ahneeksi, mutta koskaan se ei ole turhan ronkeli. Sopulivuonna kauan sitten näädät pyydystivät niitä niin paljon, että osa jäi hangelle lojumaan. Kevätaurinko kuivatti sopulinraadot, ja näädät söivät seuraavana talvena "kuivalihat" hangen alta nahkoineen päivineen.

"Näätä on pesunkestävä opportunisti", Värriön aseman johtaja, kansanedustaja-professori Erkki Pulliainen arvioi.

Haitat riistakannoille
vahvasti liioiteltuja

Sallalainen tutkimusteknikko Teuvo Hietajärvi on jäljittänyt Värriön näätiä 20 vuotta, hyvinkin 10 000 kilometrin jotoksen pahimmillaan 46 asteen pakkasessa. Siinä on syntynyt jo syvä henkilökohtainen suhde eläimeen.

"Meille on tullut näädästä ihan erilainen kuva kuin se yleinen väite verenhimoisesta pedosta. Se on tosiasiassa hyvin sympaattinen eläin", hän sanoo.

Kanalintujen ja jänisten osuus ravinnosta on aika pieni, ja riippuvainen kantojen vahvuudesta. Tutkimusten perusteella näätä tappaa kanalinnun vain joka 600. kulkemaansa kilometriä kohti, eli noin joka 130. talviyö.

"Itse olen koko työurani aikana löytänyt näädän jäljiltä vain yhden teeren ja yhden jäniksen", Hietajärvi kuvailee.

Pehmoleluna erämaiden kultakurkkua ei silti sovi pitää. Hietajärvi tunnustaa käsittelevänsä mieluummin pienempiä naaraita. Puolitoistakiloinen koiras on jo melkoinen voimanpesä. "Rukkasten ja lapasten kanssakin on joskus hankalaa, paljain käsin ei puhettakaan."

Itä-Lapin näätäkanta on tasaisen harva, eikä se tehopyyntiä kestäisi. Tutkijat arvioivat näätien vähentyneen 1980-luvun jälkeen, ja riistanhoitopiiri onkin jo toppuutellut pyytäjiä. "Ei näätä mitenkään uhanalainen nykyisellään silti ole", Hietajärvi arvioi.

Tilanne oli uhkaavampi sotien jälkeen, kun metsästyspaine oli kova. Näädän nahka oli niin arvokas, että päiväkausien jäljityskin toi vielä kunnon tuntipalkan. Sallassa elää yhä sanonta, jonka mukaan yksi näädännahka vastaa kuukautta savotassa. Jonkun tiedetään myös ostaneen kahdella nahkalla hyvän työhevosen.

Hiihtomestareita
ja erämiestaitajia

Näätä on pistämätön yösuunnistaja. Se löytää asentopaikkansa pilkkopimeässäkin merkitsemällä reittinsä omilla eritteillään ja käyttämällä hajujälkiä reimareina myöhemmillä reissuillaan.

Tutkijat jäljittävät näätiä päivällä, edellisestä lepopaikasta seuraavaan. Värriön tutkimusmestareina on ollut jopa sotilashiihdon MM-mitalisteja, sillä näädän jäljillä pysyvät vain kovakuntoiset, taitavat erämiehet.

Yleensä näädän yötaival on vain muutamia kilometrejä, mutta pahimmillaan jäljittäjät ovat joutuneet hiihtämään peninkulmakaupalla lyhyen kaamospäivän aikana. Eri yksilöt piti alkuun erottaa jäljen koon, muodon ja eläimen käyttäytymisen perusteella, mutta 1980-luvun puolivälissä saatiin radiolähettimet työtä helpottamaan.

Seurannassa on ollut kymmeniä näätiä, joista pisimpään eli viitisen vuotta oli tarkkailtavana vanha koiras Panu. Yleensä uudet eläimet on jäljitettävä, pyydettävä ja varustettava radiopannalla joka syksy, sillä lähetin kestää harvoin vuotta pitempään.

Toistaiseksi kaikki näädät on merkitty aikuisena. Tutkijat eivät ole löytäneet yhtään pesää, vaikka karhun ja ahmankin asumuksia on tielle sattunut. Naaraita on pesälöydän toivossa seurattu lähettimelläkin, mutta turhaan.

Jäljittäjien onneksi näätä ei erehdy tuuliseen tunturiin juuri koskaan. Suotkin se yleensä kiertää metsälaiteita myöten. Puut tarjoavat näkösuojan ilmasta uhkaavaa huuhkajaa tai kotkaa vastaan, ja niihin voi kiivetä myös kettua pakoon.

Näätä on erinomainen puissa kiipeilijä, mutta vastoin yleistä luuloa se kulkee pääasiassa hangella ja maassa. Puihin se nousee yleensä vain saalistamaan tai tähystämään.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Kivaa luettavaa ja tietoutta. Tänä aamuna näätä kävi hakemassa lintujen kilon painavan rasva tangon täällä Lohjan Ikkalassa, niitä häipyy aika usein ja joskus näätä kurkistelee kuistin aidalta meille sisälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo kokemusta on minä olen kanssa kulkenut pyynnissä pian 40 v. Ja saaliseläin no 1 on orava hiiret ja sammakot Tikka ja joka kolmas päivä on kanalintu teeri . Ja joskus on koppelo ja Metso kanssa. Jänistä olen löytänyt sen piilopaikasta oravan pesästä . Mistä näädän yleensä löytää. Taitava se on harhauttaan . Kaikkia ei saa sitten millään, mutta kun sitä ovelaa seuraa pitempään tekee se yhden virheen , eikä sit muuta tarvitsekkaan. Vielä näätä käyttää heti haaskaa jos on hirvi miehiltä jää teurasjätteitä näätä korjaa varastoon ja nyt yleensä mitä haaskaa vaan on saatavilla .linnun munia se kaivaa saa sanoa melkein joka reissu niitä se kerää kyllä paljon ei niitä muuten kaiveta . En tiedä millä se sen löytää voi puita pitkin tulla satoja metrejä ja tulla alas kaivaa munan puun juurelta ja kadota takaisin puuhun eikä löydy mistään . Se ihmetyttää ? että juuri sen puun juurelta mitä alas tulee ja lunta voi olla maassa 30 cm. Pakkasilla se menee maan alle mistä sen kyllä tapaa. Paljon jäi sanomatta näädästä. T. Näädän pyytäjä pohjanmaa. Se vielä ei näätä verenhimoinen ole vaan pyytää elääkseen . Ja on sillä kova kunto ja pieni voiman pesä se on . T. Kari

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä Mäntyharjun mökillä olemme seuranneet hyvin samanlaista tapahtumaa kuin mistä Luonnonihmettelijä kertoo. Pienen metsikön reunassa olevassa linnunpöntössä on vielä ollut myöhäinen kirjosiepon pentue, joka on pitänyt aikamoista viserrystä. Juuri tänään tunti sitten kuului rapinaa pöntöltä. Näätähän se siellä pyöri pöntön pinnalla ja sitä ympäri ilmiselvästi saaliin toivossa. Häädin kultarintaista suippokorvaista petoa pois ja se lähti pakenemaan hyppien taitavasti pensaiden ja puiden oksilta toiselle. Nyt on pöntön suuaukolla pesän heinäisiä aineksia näkyvissä ja kovin hiljaista. Linnunpoikaset olivat kai jo lähes lentokelpoisia, -olisiko näätä niitä saanut napattua pienestä aukosta kun poikaset olivat melkein aukolla kurkkimassa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvinkäällä aamulla klo 7.30 istuimme kerrostalomme keittiössä aamukahvilla.
Noin 10 metriä kerrostalostamme vierustalta alkaa metsikkö ja siinä on
kirjosiepon asuttama pönttö, johon isä- ja äitilintu ovat ruokkineet poikasia parisen viikkoa.

Nyt pöntön vieressä kävi kova viiden harakan ja parin variksen valtava meteli.
Samaan aikaan ikkunaamme kolahti lintu.
Menin ulos katsomaan. Maassa ikkunan alapuolella kyyhötti linnunpoikanen ja kun menin lähemmäs pönttöä huomasin, että pesänrakennusainekset (heinä yms.) tukkivat pöntön sisäänmenoaukon.
Edelleen harakat ja varikset pitivät valtaisaa meteliä.
Silloin huomasin näädän tämän metakan keskellä.
Se lähti nopeasti pois päin liikkuen ketterästi puusta puuhun.
Yritin seurata sitä kännykkäkamerani kanssa, mutta noin 50 metrin päässä talostamme se
laskeuti kuusesta maahan ja katosi.
En nähnyt sitä enää sen jälkeen.
Palasin pöntön luo ja huomasin, että pöntön aukon suulla oleva heinätuppo
liikkui.
Otin pitkällä kepillä tupon pois pöntön suulta.
Oliko näätä kaivanut pönttöä vai mikä oli saanut pesänrakennusmateriaalilla tukkimaan pöntön suun? Mitenkähän on asianlaita?
Seuraan nyt, onko pöntössä elämää.
Ainakin kirjosiepot ovat muutaman kerran käyneet pöntössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viitisen vuotta sitten asuimme Hämeenlinnassa Kaurialan kaupunginosassa. Alue on tiheään asuttua lähiötä. Sisälle kerrostalohuoneistoon kuului kuinka variksen ulkona pitivät kovaa meteliä. Menin ikkunaan katsomaan. Pihan poikki juoksi iso tummanpuhuva näätä joka kiipesi välillä vaahteraan. Se kiersi talon nurkan ympäri ja kiipesi piiloon serbiankuuseen. Siellä se katseli oksien keskeltä kun tulin parvekkeelle kameran kanssa. Juuri kun olin ottamassa siitä kuvaa niin kamerasta loppui virta. Arvaa harmittiko!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olimme Hauhon mökillä toukokuun lopulla ja vilvoittelimme saunan kuistilla .Siinä samassa kipitti näätä pihaan. Tarkkaili meitä kotvan uteliaana ja pinkasi sitten rytikköön. Mökki sijaitsee kapeahkossa niemessä ja aikaisemmin emme ole näätää siellä tavanneet. Minkki ja supikoira on vakituisia kesävieraita, mutta näätä yllätti meidät. Meillä on kissa joka on otellut supikoiran kanssa, Nyt mietinkin miten kissa pärjää nädälle jos osuvat kohdakkain ? Voihan olla että näätä oli satunnainen " kulkumies" eikä alue kuulu vakituiseen reviiriin. Kissa on kyllä omasta alueestaan hyvinkin otettu. Oravia on ollut tänä keväänä paljon ja yrittäneet nakertaa kulkureittejä saunan ja mökin vintille, mutta kissan asututtua kesäpaikkaan piha-alue on rauhoittunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Istuimme n. klo 19 - siis vielä ihan valoisaan aikaan - sisällä ison, puutarhaan antavan ikkunan ääressä, kun nurmikon poikki kulki myöhemmin näädäksi varmistunut eläin. Se pysähtyi välillä maistamaan puusta pudonnutta omenaa ja jatkoi sitten rauhallista menoaan metsään. Asumme Tampereen kaupungin alueella Teiskossa, jossa on tiheää kesäasutusta. Naapurin koirat ovat välillä kuulemma ihan hurjina kauempana asunuirakennuksesta olevan puutarhavajamme kohdalla ja paikoittain olemme huomanneet pistävää hajua - ikään kuin jokin otus olisi merkanniut reviiriään. Tontilla on runsaasti rusakoita, oravia ja monenlaisia lintuja - myös haukkoja on havaittu - jopa 2 kuollutta yksilöä viime vuosien aikana. Nyt käyvät mustarastaat joukolla verottamassa omenia puista. Puun lehdillä on ruskeaa ulostetta, joka ei vaikuta linnun jätöksiltä. Ei kai näätä sentään käy omenapuussa ruokailemassa? Entä onko se voinut viedä rannasta lokinpoikasen raadon, jonka eräänä iltana havaitsin ja joka piti mennä aamulla hautaamaan, mutta oli kadonnut? Sulkia ja höyheniä oli jäänyt lähistölle. Talomme vintille on avoin luukku ja välillä siellä on ollut "alivuokralaisia". Ei kai näätä voi asettua taloksi ihmisasumukseen ja jos, niin kuinka sen saa häädettyä?
Kommenteista/neuvoista kiitolline!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä voi. Yhteys lähimpään metsästyspiiriin niin lähettävät henkilön tuhoamaan pesän. Muut häätökonstit ovat turhia.

Nimim. Kokemusta on

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi näätä pitäis häätää pois, sehän kuuluu alkuperäis eläimiin täällä Suomessa. Kyllä kannattais jokaisen minkki hävittää koska se on sellainen peto joka tappaa ja tuotu tänne muualta joten ei kyllä kannata näätää häätää minnekään. Kyllä se varmaan voi sieltä omenapuusta muutaman omenan syödä vai haittaako se.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nähtiin tänään juhannusaattona näätä keskellä päivää Lohjan Sammatissa. Luulimme ensin, että se on närhi, joka räksättää puussa ja menimme mieheni kanssa lähemmäs katsomaan ja siellä olikin näätä kuusessa ja kurkisteli puun takaa meitä. Olimme jo aiemmin kuulleet kovaa meteliä saunan katolta ja luulleet, että siellä on oravan pesä, mutta taitaakin olla näädän pesä, jossain vesikaton ja yläpohjan välissä. Sen verran kovaa menoa on, että ei pieni eläin sitä saa aikaiseksi. Emme ole kovin ahkeraan käyneet mökillä tänä vuonna, joten seutu on näköjään vähän päässyt villiintymään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Outo eläin mansikkapenkissä. Näätähän se siellä hakemassa mansikan ja meni syömään sen kaatuneen puunrungon päälle. Palasi hakemaan seuraavan marjan. Sain ikkunasta otettua muutaman hyvän valokuvan.
La 18.7.15

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Koillismaalla ja seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi sunnuntaina aamupäivällä Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

340 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

natovaalit

Paavon valinta johtaa YYA-sopimukseen. Lue lisää...
Muttas

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image