Luonto

Joutsenet sinnittelevät sulavesissä

Luonto 24.11.2003 10:45
Pekka Helo
Molemmat Suomessa pesivät joutsenlajit, laulujoutsen ja kyhmyjoutsen, ovat varsin karaistuneita lintuja. Ne kestävät jopa viikkojen ajan hyvin alhaisia lämpötiloja paleltumatta, minkä vuodenvaihteen 2002-2003 parin viikon lähes -40 celsiusasteen pakkasjakso varmisti useilla paikoilla eri puolilla Suomea.

Talven kylmyys ei siis ole suora este joutsenten talvehtimiselle Suomessa. Talvehtimisen ongelmat liittyvät ravinnonsaantiin. Joutsenet nimittäin etsivät ravintonsa enintään runsaan metrin syvyydessä vesistöjen pohjalla kasvavista kasveista.

Tavallisesti vesien pohjakasvillisuus on runsainta matalissa lahdissa ja rannoilla, joihin jo varhain kehittyvä jääkansi estää joutsenia saamasta ruokaansa pohjasta.

Pisimpään sulina pysyvät vedet ovat joko syviä tai niissä on voimakas virtaus, joka estää jään muodostumisen vedenpintaan. Virtapaikoissa veden liike kuljettaa pohjasta hienointa maa-ainesta ja ravinteita muualle ja vähentää pohjakasvillisuuden määrää, joten niissä on joutsenille tarjolla yleensä vain niukasti ruokaa.

Joutsenten ravintovedet jäätyvät Suomessa lähes kokonaan joka talvi. Siksi joutsenista on kehittynyt lyhyen matkan muuttajia, jotka talvehtivat lähimmillä sulina pysyvillä rannoilla.

Lauhoina talvina nuo rannat ovat omassa lounaissaaristossamme, Ruotsin Itämerenrannikolla ja Baltiassa, joskus jopa Suomen- ja Pohjanlahden saaristoissa.

Kovimpina talvina joutsenten pääosa matkaa Itämeren eteläosaan, Tanskan salmiin ja sulana pysyvälle Pohjanmerelle asti.

Miksi joutsenet sitten sinnittelevät viimeisissä sulissa pitkälle syksyyn eivätkä monien muiden vesilintujen tavoin väistä lähestyvää talvea jo viikkoja ennen vesien jäätymistä?



Poikasvaihe kestää kuukausia


Sekä laulu- että kyhmyjoutsen aloittavat pesintänsä keväällä heti, kun parin pesimäpaikakseen valitsema lahti, lampi tai suo vapautuu jäästä. Aikaisina keväinä poikaset kuoriutuvat etelärannikollamme kesäkuun alussa, maan keskiosissa kesäkuun puolivälissä ja pohjoisessa kesäkuun lopulla.

Laulujoutsenen poikaset tulevat lentokykyisiksi noin kahden kuukauden iässä. Ne eivät kuitenkaan ole valmiita pitkään muuttomatkaan vielä moneen viikkoon sen jälkeenkään. Siksi poikueet alkavat lähteä synnyinvesiltään vasta syyskuun viime päivinä tai lokakuussa.

Lauhoina syksyinä ne siirtyvät vain lyhyitä matkoja kerrallaan ja lepäilevät päiväkausia hyvillä ruokailurannoilla.



Suomen kesä
on liian lyhyt


Jos vesien jäätyminen pakottaa poikueet satojen kilometrien jatkuvaan muuttolentoon jo lokakuun alkupuolella, heikoimmat poikaset uupuvat, jäävät muusta joukosta ja menehtyvät.

Lajille on siis edullista, jos syksy on lauha ja poikueet voivat siirtyä kohti talvehtimispaikkojaan kiirehtimättä ja poikasten kestokyvyn rajoja koettelematta.

Kyhmyjoutsenella poikaset saavuttavat lentotaidon huomattavasti hitaammin kuin laulujoutsenella, vasta noin neljän ja puolen kuukauden iässä.

Pitkä kehitysaika tarkoittaa sitä, että lajin poikaset eivät ehdi lentoon Keski- ja Pohjois-Suomen vesillä ennen vesistöjen jäätymistä edes lauhimpina syksyinä. Laji ei voi vakiintua pesimälajiksi noille alueille.

Merialueilla kyhmyjoutsenen poikasten lentotaito ja kestävyys ovat riittäviä muuttomatkalle useimpina vuosina marraskuussa, myöhäisten keväiden jälkeen vasta joulukuun alussa.

Poikasten hidas kehitys estää siis joutsenten lähdön talvialueille hyvissä ajoin ennen talven tuloa.



Luonnonvalinta ajoittaa pesinnän ja muuton


Tutkijoille ja lintuharrastajille esitetään tuon tuosta kysymys, mistä joutsenet ja muut linnut tietävät, mikä on oikea aika aloittaa pesintä tai muutto.

Vastaus on yksinkertainen - ne eivät tiedä sitä!

Kummankin asian ajoitus on lintujen perimässä, joka on kehittynyt vuosituhansien kuluessa. Aikojen kuluessa liian aikaisin tai liian myöhään pesintänsä aloittaneet yksilöt ovat saaneet vähän tai ei lainkaan poikasia, sopivaan aikaan aloittaneet selvästi enemmän.

Kun poikaset useimmiten perivät emojensa ominaisuudet, suurin osa niistä ajoittaa lisääntymisensä samaan ajankohtaan kuin emonsa. Luonnonvalinta karsii sellaiset poikkeamat, jotka eivät sovellu vallitseviin olosuhteisiin.

Jos olosuhteet muuttuvat, perimä mukautuu riittävän pienin askelin ja riittävän pitkällä ajanjaksolla tapahtuviin muutoksiin. Suuret epäedulliset muutokset johtavat kuitenkin lajin häviämiseen elämiseen sopimattomiksi muuttuneilta alueilta.

Voi myös kysyä, miksi aikuiset ja esiaikuiset joutsenetkin uhmaavat talvea ja jäävät sinnittelemään umpeutuviin suliin, vaikka niiden lentotaito ja voimat riittäisivät varhaisempaan poismuuttoon.

Vastaus siihenkin kysymykseen löytyy epäilemättä niiden perimästä. Sellaiset aikuiset joutsenet, jotka ovat jättäneet poikasensa selviämään yksin päälle vyöryvän talven koettelemuksista, ovat jääneet vaille pesiviä jälkeläisiä, heitteille jääneet poikaset ovat kuolleet talven myllerryksessä.

Poikaset hylkäävä perimä on karsiutunut pois, poikasistaan viimeiseen asti huolehtiva perimä jäänyt vallitsevaksi.

Sinnittely pitkälle syksyyn viimeisissä auki pysyvissä sulissa on siis joutsenten poikastuotolle kaikkein edullisin vaihtoehto.

Joutsenten ystävien ei kannata olla huolissaan sisämaan virtapaikoissa tai meren rannikon jäähyhmän seassa alkutalven hämärässä ravintoa etsivistä joutsenista. Se on osa aikojen kuluessa kehittyneestä parhaasta mahdollisesta henkiinjäämisopista.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

kova on kohtalo kun Joutsenet lentävät sähkölankoihin ja kuolevat miten voisi vaiokuttaa siihen että sähkö yhtiöt laittaisivat jotain näkyvää sähköjohtoihin netteivät lentäis niihin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aulangon kesy Aino- joutsen, joka oli kahdeksan vuotta talvet sisällä ihmisen hoidossa, ja keväästä syksyyn puistolammessa, on keväällä viety omilleen Loviisan ydinvoimalan rantaan! Peruste oli että siellä on sulana pysyvä lauhdevesien alue. Mutta miten syvää vesi on - yltääkö kaula pohjaan vesikasvillisuuteen sulissa kohdin!!!? On huoli ja suru asiasta. Lintu ei osaa muuttaa, ei kokemusta koskaan omillaan olosta! Minusta oli väärin kun heitettiin merelle. Selviääkö?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä osassa Suomea kaikki poikaset eivät joka vuosi ehdi lentokykyisiksi ennen muutto matkaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi pesueesta jättäytynyt joutsenpoika jäi muutolta pois Kiteellä. Pikkuhiljaa alkoi yksinään ruokailla ja
lentotaito jäi opettelematta. Mitään elimellistä vikaa ei näytä olevan. Oli neljän poikasen pesueen suurikokoisin.
Ensin oli pari päivää yksin, Sitten osui taas muiden mukaan, Yksinolot lisääntyivät jo viikoiksi. Jäi vain kaikessa
rauhassa ruokailemaan. kun toiset jo siirtyivät seuraavaan paikkaan. Nyt on ollut yksin jo lähes kaksi kuukautta
ja pärjää vain järven jäätymiseen saakka. Kaipa sekin tapaus on sitä. että "huonoimmat" karsiutuvat pois ja luonto hoitaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meilläkin on joutsenpariskunta joka kesä ollut tässä rannassa, mutta nytten olivat vieläkin joutsenet vielä marraskuulla,laskin että niitä oli yht.8,poikasia oli myös mukana....ihmettelenkin miten pärjäävät talven vai pitäisikö ilmoitaa jonnekkin jotta pääsisivät suojaan ettei talvien tullen kävisi huonosti????

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Elämme Euroopassa, emme pelkästään Suomessa. Joku luonnontutkija voisi selvittää ihmisenä, onko jokin syy, joka vaikuttaa siihen, että joutsenet eivät lennä etelään. Metsästetäänkö siellä esimerkiksi näitä jaloja lintuja vai onko vesien puhdistaminen siellä edes alkanut, kuten Suomessa on tehty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

256 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kotona on siistiä, kun mies ei ole sotkemassa

Kylläpä miestä lykisti kun pääsi huutavasta ja nalkuttavasta akasta eroon. Ei kumma kun miehet alkavat katsella uutta ,... Lue lisää...
kuiva korppu

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

23.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image