Luonto

Mainos

Evo­luu­tio­teo­ria elää ja voi hyvin

Kuusamolainen lehmä laitumella. KUVA: Heikki Ketola/Arkisto
Luonto 10.1.2009
Pekka Rahko
YK on julistanut juuri alkaneen vuoden kansainväliseksi tähtitieteen vuodeksi. Yhtä hyvin vuotta voitaisiin viettää evoluutioteeman merkeissä. Charles Darwinin syntymästä tulee keväällä kuluneeksi 200 vuotta ja luonnontieteen mullistaneen Lajien synty -teoksen ensipainoksesta syksyllä 150 vuotta.

Juhlavuotta aloiteltiin jo viime vuonna monilla kirjoilla ja lehtijutuilla. Eikä aivan syyttä, sillä itse asiassa otteita Darwinin käsikirjoituksesta esitettiin Lontoon Linnén-seuran kokouksessa jo 1.7.1858.

Syy erikoiseen menettelyyn oli siinä, että Darwin sai kesäkuussa 1858 kirjeen eläintieteilijä Alfred Russell Wallacelta. Kirjeessään Wallace esitteli ajatuksensa jotakuinkin samansisältöisestä evoluutioteoriasta kuin Darwinilla oli mielessään.

Darwin oli tuolloin pohtinut vuosia evoluutiota, ja idea oli alkanut itää jo kuuluisalla maailmanympärysmatkalla vuosina 1831-36. Hän ei ollut kuitenkaan julkaissut virallisesti teoriaansa, vaikka niinkin varhain kuin 1844 aiheesta oli valmiina parisataasivuinen luonnos.

Hankala tilanne ratkaistiin esittelemällä kokouksessa ensin Darwinin kirjoituksia evoluutiosta ja sitten Wallacen tutkielma.

1800-luvun puolivälissä uskottiin eliöiden olevan luotuja ja muuttumattomia. Ajatuksia eliöiden hitaasta kehittymisestä oli kyllä esitetty, mutta Darwin kehitti ensimmäisenä uskottavan selityksen ilmiölle.

Syksyllä ilmestyneessä Evoluutio NYT! -kirjassa professori Petter Portin totesi Darwinin teorian sisältävän itse asiassa kaksi teoriaa: teorian eliöiden vähittäisestä kehityksestä ja luonnonvalinnan teorian tämän kehityksen selittämiseksi.

Darwin osoitti siis ensin vakuuttavasti ja monin esimerkein, että luonnossa tapahtuu vähittäistä evoluutiota ja sitten esitti mekanismin, joka selittää kehityksen.

Biologian 1900-luvun suurmiehiin kuulunut Ernst Mayr laittoi paremmaksi, ja erotti viisi eri teoriaa. Mayrin mukaan ensimmäinen Darwinin havainnoista oli evoluutio itsessään. Siis se, että eliöt muuttuvat hitaasti ajan mittaan. Toisen teorian mukaan eliöt polveutuvat yhteisistä esi-isistä ja suuremmassa mittakaavassa voidaan palata yhteen alkumuotoon, elämän syntyyn.

Kolmas teoria esittää, että lajeista syntyy uusia lajeja, ja juuri lajiutuminen on luonnon monimuotoisuuden taustalla. Neljännen teorian mukaan evoluutio on vähittäistä. Muutokset tapahtuvat vuosituhansien mittaan populaatioissa, eivätkä uudet lajit synny yhtäkkisesti.

Viidentenä teoriana on luonnonvalinta, joka selittää, kuinka evoluutio perustuu runsaaseen perinnölliseen muunteluun. Vain kelpoisimmat yksilöt pääsevät jatkamaan sukua ja näin välittämään parhaat ominaisuudet seuraavaan sukupolveen.

Darwinin teoria on kestänyt aikaa hyvin. Alkuperäisessä muodossaan se ei enää oppikirjoissa esiinny, sillä Darwinilla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka yksilöiden väliset erot periytyvät. Perinnöllisyystieteen kehitys 1900-luvun alussa johtikin heti myös evoluutioteorian kehittämiseen.

Nykyään puhutaan synteettisestä evoluutioteoriasta tai modernista synteesistä. Siinä yhdistyvät Darwinin teoriat ja nykyaikainen perinnöllisyystiede. Geenitutkimus on tuonut kokonaan uusia keinoja tarkastella evoluutiota ja ominaisuuksien kehittymistä.

Darwin 150 vuotta -sarjassa tarkastellaan evoluutiota ja evoluutioteoriaa sekä niiden merkitystä.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
Mainos

Kommentoi (3)

Jos mikä hyvänsä Galapagosin nokkapeipoista risteytyy mannermaalajin kanssa, tuloksena on aivan tavallisia peippoja. Kyseessä eivät siis ole lajit, vaan rodut. Kuten koirilla ja kissoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

vielä, kun todistaisivat nuo villit teoriansa todeksi niin voitaisiin puhua aidosta tieteen haarasta. -epälookista ja aukkoja täynnä olevaa teoreettista kikkailua, joka edellyttää tutkijalta suurta mielikuvitusta ja sokeaa uskoa asiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"YK on julistanut juuri alkaneen vuoden kansainväliseksi tähtitieteen vuodeksi. Yhtä hyvin vuotta voitaisiin viettää evoluutioteeman merkeissä." Aika erikoinen aasinsilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos
Mainos

Kaleva.fi suosittelee

Mainos
stats-image

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Teeriä Oulun takamailla, kuvattu 28.2.2015.
Esa V.

Uusin lukijakuva

-Tämä on Kalle, 1.3.2015
mipu

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kyllä on karmea paikka tuo Venäjä

89 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Me "hullut suomalaiset" ja euroviisu edustuskappale

Yhtyeen örinälällä ei ole mitään tekemistä musiikin kanssa tietysti jos tämä olisi joku sympatia kilpailu porukka olis o... Lue lisää...
väärässä sarjassa

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 8-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 344 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut