Mainos

Biomuovista mukeja ja autonosia

Mansikan katteeksi ei biomuoveista vielä ole, sillä muovien kestävyys riittää vain yhdeksi kasvukaudeksi. Mansikan katteeksi ei biomuoveista vielä ole, sillä muovien kestävyys riittää vain yhdeksi kasvukaudeksi.
Risto Rasila
Luonto  19.6.2006 | Teppo Mutanen, tekstit Muuta tekstin kokoa -+
Biomuovien tuotanto on lähtenyt viime vuosina voimakkaaseen kasvuun. Tähän ovat vaikuttaneet uudet keksinnöt ja tiukentuva lainsäädäntö. Muun muassa Saksassa hyväksyttiin joulukuussa 2004 lakimuutos, jonka mukaan pakkausmuovit tulee vaihtaa biohajoaviksi muoveiksi vuoteen 2012 mennessä. Biomuovien osuus kaikesta muovinkulutuksesta on kuitenkin toistaiseksi vielä hyvin pientä.

Biomuovit tulevat vähentämään muovijätteiden kertymistä kaatopaikoille ja luontoon. Toisaalta muunkin muovijätteen kertyminen kaatopaikoille on vähenemässä, kun yleistyvät jätteenpolttolaitokset hyödyntävät muovien sisältämän energian.

Muovijätteen kierrättäminen ei ole taloudellisesti järkevää muun muassa satojen muovilaatujen vuoksi. Vain tietyissä erityistapauksissa muovijätettä kannattaa kierrättää. Esimerkiksi muoveja valmistavat yritykset pystyvät hyödyntämään omassa tuotannossa syntyvää jätemuovia.

Myös muutamia kierrätysmuovia raaka-aineenaan käyttäviä yrityksiä löytyy Suomesta. Erityisesti näistä voisi mainita viimeaikoina toimintaansa laajentaneen Muovix Oy:n.

Ensimmäiset muovilaadut olivat biomuoveja. Kaseiinia, maidon juustoainetta, osattiin käyttää liimana jo Egyptissä faaraoiden hovissa. Kuitenkin vasta 1897 siitä kyettiin ensimmäisen kerran valmistamaan muovia yksinkertaisen kemiallisen reaktion avulla.

Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis Oy aloitti toimintansa vuonna 1921 valmistaen kaseiinimuovista muun muassa nappeja, kampoja, vyön solkia ja kynänvarsia. Myös puusta saatava selluloosamuovi keksittiin jo 1920-luvulla.

Biomuoveja voidaan valmistaa monista raaka-aineista, esimerkiksi maissista, perunasta, sokerijuurikkaasta, sokeriruo´osta tai viljoista, myös bakteerituotannolla biomuovien valmistaminen onnistuu.

Amerikkalainen monikansallinen yritys Cargill on alkanut valmistaa polylaktidimuovia maissista. Maissi hajotetaan ensin dekstroosiksi, sen jälkeen maitohapoksi ja lopuksi siitä tehdään polylaktidimuovia eli PLA-muovia. Erityisesti pakkausteollisuus on kiinnostunut tästä muovista, koska se on sitkeää ja läpinäkyvää.

Tähän mennessä PLA:ta on käytetty muun muassa salaattien pakkaamiseen, leipäpussien "ikkunoihin" ja vesipulloihin. Suomessa pääkonttoriaan pitävä Huhtamäki toi markkinoille kokonaisen tuoteperheen, joka perustuu juuri tähän muoviin.

Englantilainen yritys Belu Water on tehnyt PLA-muovista ensimmäisenä Euroopassa vesipulloja. Hyvän aromikestävyyden ansiosta tämä muovilaatu sopii hyvin myös esimerkiksi kasvisöljyihin ja hedelmämehuihin.

Toistaiseksi PLA-muovia valmistetaan maissista, mutta myös peruna tai sokerijuurikas olisivat hyviä raaka-aineita.

Kompostoituvat roskapussit ovat varmaankin tutuin esimerkki biomuoveista. Ylöjärveläinen Plastiroll Oy onkin valmistanut kompostoituvaa pussia Bioska-kauppanimellä jo vuodesta 1998 lähtien. Huhtamäki Oy toi markkinoille polylaktidista valmistetut ruokailuastiat vuonna 2004.

Myös puutarhamuoveja on ollut tarjolla jo useiden vuosien ajan. Maatalouden Tutkimuskeskuksen tutkijan Pirjo Kivijärven mukaan biomuoveja kokeiltiin koeluonteisesti herukkapensaiden kateaineina jo vuonna 2002. Silloiset biomuovit osoittautuivat kuitenkin hieman heikkolaatuisiksi.

Eräs katemuovien valmistaja lupaa muovin kestävyydeksi 4 kuukautta, joka olisi riittävä suoja yksivuotisille kasveille. Kateaineina biomuovit olisivat ihanteellisia, säästyisihän silloin muovien poistamisen vaiva, eikä myöskään repaleisia muoveja heiluisi tuulessa.

Lähde: Plastics Engineering Europe, Winter 2005

Lähetä kuva, video tai juttuvinkki viestinä puhelimellasi numeroon 13222 tai käytä lomaketta.

Mainos
Mainos
Mainos
Mainos
Uusimmat » | Luonto Down Up
Pääuutiset
Mainos
stats-image
Takaisin ylös