Biomuovit tulevat vähentämään muovijätteiden kertymistä kaatopaikoille ja luontoon. Toisaalta muunkin muovijätteen kertyminen kaatopaikoille on vähenemässä, kun yleistyvät jätteenpolttolaitokset hyödyntävät muovien sisältämän energian.
Muovijätteen kierrättäminen ei ole taloudellisesti järkevää muun muassa satojen muovilaatujen vuoksi. Vain tietyissä erityistapauksissa muovijätettä kannattaa kierrättää. Esimerkiksi muoveja valmistavat yritykset pystyvät hyödyntämään omassa tuotannossa syntyvää jätemuovia.
Myös muutamia kierrätysmuovia raaka-aineenaan käyttäviä yrityksiä löytyy Suomesta. Erityisesti näistä voisi mainita viimeaikoina toimintaansa laajentaneen Muovix Oy:n.
Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis Oy aloitti toimintansa vuonna 1921 valmistaen kaseiinimuovista muun muassa nappeja, kampoja, vyön solkia ja kynänvarsia. Myös puusta saatava selluloosamuovi keksittiin jo 1920-luvulla.
Biomuoveja voidaan valmistaa monista raaka-aineista, esimerkiksi maissista, perunasta, sokerijuurikkaasta, sokeriruo´osta tai viljoista, myös bakteerituotannolla biomuovien valmistaminen onnistuu.
Tähän mennessä PLA:ta on käytetty muun muassa salaattien pakkaamiseen, leipäpussien "ikkunoihin" ja vesipulloihin. Suomessa pääkonttoriaan pitävä Huhtamäki toi markkinoille kokonaisen tuoteperheen, joka perustuu juuri tähän muoviin.
Englantilainen yritys Belu Water on tehnyt PLA-muovista ensimmäisenä Euroopassa vesipulloja. Hyvän aromikestävyyden ansiosta tämä muovilaatu sopii hyvin myös esimerkiksi kasvisöljyihin ja hedelmämehuihin.
Toistaiseksi PLA-muovia valmistetaan maissista, mutta myös peruna tai sokerijuurikas olisivat hyviä raaka-aineita.
Myös puutarhamuoveja on ollut tarjolla jo useiden vuosien ajan. Maatalouden Tutkimuskeskuksen tutkijan
Eräs katemuovien valmistaja lupaa muovin kestävyydeksi 4 kuukautta, joka olisi riittävä suoja yksivuotisille kasveille. Kateaineina biomuovit olisivat ihanteellisia, säästyisihän silloin muovien poistamisen vaiva, eikä myöskään repaleisia muoveja heiluisi tuulessa.

Kommentit