Liminganlahden luontokeskuksen biologi Petri Lampila lyttää sitkeän myytin, jonka mukaan tilhet lentelisivät niin sanotusti päissään.
"Tilhet eivät todellakaan tule humalaan käyneistä pihlajanmarjoista", Lampila sanoo.
Lampilan mukaan tilhen maksa polttaa alkoholia erittäin nopeasti, eikä pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus nouse kovin suureksi luonnonoloissa.
"Uskomus lienee saanut alkunsa ikkunoihin törmäilleistä linnuista."
Suurimmat tilhimäärät on laskettu Lapin ja Koillismaan alueella. Pihlajanmarjoja talviravintonaan käyttäviä lintulajeja voi nähdä tällaisina alkutalvina satojen tai tuhansien lintujen parvissa.
Eniten marjasadosta ovat riippuvaisia tilhet, taviokuurnat ja rastaat.
Metsähallituksen mukaan lintuharrastajien parissa huomiota on saanut tänä syksynä erityisesti taviokuurnien runsas esiintyminen.
Etenkin länsirannikolla on laskettu valtavia kuurnamuuttoja, joista huippuna lokakuun lopulla Kalajoella nähdyt liki 4000 muuttajaa lienee suurin koskaan Suomessa todettu taviokuurnan muutto.
