"Ei tällaisissa asioissa ole asiantuntijoita", Risto Isomäki vastaa kysymykseen tulevaisuuden ennustamisesta. "Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Jotkut asiat eivät muutu juuri lainkaan pitkällä aikavälillä. Sitten taas ne jotka muuttuvat, voivat olla todella yllättäviä."

Vuosikymmeniä sitten tehdyissä ennusteissa ei osattu esimerkiksi ottaa huomioon kännyköiden ja internetin vaikutusta ihmisiin, arkeen ja tiedonvälitykseen.

Tieteis- ja tietokirjailija Isomäki on toiminut asiantuntijana YLE:llä tänään 10.11. alkavan Suomi 2030 -sarjan käsikirjoitusvaiheessa. "Käsikirjoitus tehtiin vuonna 2006. Jo sen jälkeen kahden vuoden aikana on tullut paljon yllätyksiä. Ja ihan pienet asiat voivat muuttaa asioita kaoottisesti."

Sarjaa käsikirjoittanut Johanna Sinisalo mainitsee yhden pienen asian, joka muutti tulevaisuutta arvaamattomasti: e-pilleri. "Se vapautti naisen kotirouvaelämästä ja antoi uuden itsemääräämisoikeuden, jollaista naisella ei ennen ollut."

Sinisalo tutustui käsikirjoituksen suunnitteluvaiheessa lukuisiin sci-fi-kirjoihin, joissa on pyritty spekuloimaan tulevaisuutta, monissa tapauksissa myös nykypäivää. Näiden spekulaatioiden onnistumisia on nyt helppo tarkastella ylilyöntiasemasta. Siinä missä ennustuksissa on usein keskitytty näköpuhelimiin ja lentäviin autoihin, tulevaisuuden arkea ei ole osattu ennustaa.

"Vaikka useissa kirjoissa tulee esille juuri esimerkiksi näköpuhelin, en ole mistään löytänyt kuvausta siitä, miten näköpuhelin vaikuttaisi ihmisten tapakulttuuriin. Pitääkö hiukset kammata ennen kuin vastaa puhelimeen?", Sinisalo kysyy.

Se, että näköpuhelin on toteutunut nykyään jossain määrin esimerkiksi skypenä, johon on ladattu kameraominaisuus, ei olekaan ehkä se mielenkiintoisin asia.

Eräs suuri tulevaisuuteen ja sen arkeen vaikuttava tekijä on ilmasto. Isomäki huomauttaa hallitusten ilmastopaneelien arvioiden olevan loppujen lopuksi vain tietokonemalleja. "Jäämeren ennustettiin lämpenemisen myötä sulavan kesällä kokonaan vuonna 2070 tai 2080, nyt puhutaan jo vuosista 2012 tai 2013."

Grönlannin jäätikön sulaminen tuskin kiihtyy dramaattisesti muutaman vuoden aikana. Sulaminen on voimakkainta etelässä ja keskiosissa.

"Sulamista hillitsevät näillä alueilla tehokkaasti mannerjään alla olevat vuorijonot. Mannerjäätikkö on ikään kuin maljassa, joka vuotaa sieltä täältä yli, mutta jossa on vain kaksi syvää ja hyvin kapeaa halkeamaa. Keski-Grönlannissa on siis ainoastaan kaksi jäistä Niiliä, ja ne ovat niin kapeita ettei jää voi niitä pitkin purkautua mereen kovin nopeasti."

Pohjoisessa sen sijaan ei Isomäen mukaan ole yhtä paljon jäätiköiden liikettä rajoittavia vuorijonoja. "Jos Pohjois-Grönlanti lämpenee, siellä syntyy kolme Amazonia, joita pitkin mahtuisi virtaamaan valtavat määrät vettä ja jäätä."

Kahdessa vuodessa Jäämerellä kelluvien jäiden määrä on vähentynyt huomattavasti ja suurin osa paksusta monivuotisesta jäästä on kadonnut. Itse ahtojäävyöhykkeen laajuus ei pienentynyt vuonna 2008 edellisvuodesta, mutta jäljellä olevien kelluvien jäämassojen tilavuus pieneni dramaattisesti.

Verrattuna 1950-lukuun ahtojäävyöhykkeen kesäaikainen laajuus on pienentynyt puoleen. Kesällä 2007 sen ala supistui noin 20 prosentilla yhden sulamiskauden kuluessa. "Tämä on loistava esimerkki kaaosteoriasta. Ensi kesä on jännittävä. Jos se on lämmin ja pilviä on tavallista enemmän, voi ahtojäävyöhykkeestä hävitä kaksi kolmasosaa tai puolet."

YLE:n vuoteen 2030 spekuloima visio perustuu paljolti ilmastonmuutosennustuksiin ja energiavarojen kutistumiseen. Isomäki muistuttaa OPEC-maiden arvioineen energiavaransa liian optimaalisesti. Raakaöljyn tuotantohuippu on jo ilmeisesti saavutettu ja hinta tulee väistämättä räjähtämään.

Tulevaisuudessa energia ja sen saatavuus on kuumaa kauppatavaraa ja se, jolla energiaa on, hallitsee. "Talous säätelee koulutusjärjestelmää, uskonto taloutta. Ihmisten eriarvoisuus lisääntyy", Sinisalo listaa. "Uusien vähemmistöjen rinnalle syntyy uusia. Nykyisin seksuaaliset vähemmistöt hyväksytään, tupakoitsijoita ei. Miten käy tulevaisuudessa?

Sinisalo suunnittelee vuonna 2030 Euroopan parhaan viinitilan löytyvän Raisiosta.

"Seitsemän kuolemansyntiä sentään ovat ennallaan, ne eivät ole kokeneet paljon muutoksia viimeisen kahden sadan vuoden aikana."