Luonto

Aavikoituva Islanti menetti metsänsä

Tuulen kuljettamat jää- ja tuhkakiteet kaluavat törmiä.
Luonto 18.2.2006 0:00
Helena Sahavirta
Aavikoituminen ei ole ainoastaan helteisten autiomaiden ongelma, sillä myös arktisella alueella on laajoja alueita, joilta kasvillisuus on kadonnut lähes kokonaan.

Islannissa eroosio on niin laajaa, että sen lisääntymistä yritetään ehkäistä metsityksellä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama ikiroudan ja jäätiköiden sulaminen voi puolestaan aiheuttaa tulevaisuudessa yllätyksiä eri puolilla arktista aluetta.

Islanti asutettiin runsaat tuhat vuotta sitten ja silloin kasvillisuus peitti 60 prosenttia saaresta. Tänään enää neljännes maasta on matalakasvuisten arktisten kasvien ja sammalten peitossa ja metsää on vain kaksi prosenttia.

Islannin eroosiota tutkiva professori Jukka Käyhkö Turun yliopiston maantieteen laitokselta kertoo, että eroosion ovat voineet käynnistää metsien hakkaaminen ja ylilaidunnus, jonka jälkeen pieni jääkausi on heikentänyt kasvillisuuden uusiutumista.

Suuria alueita peittänyt tulivuorenpurkausten tuhka sekä jäätikköjokien tulvat ja tuulet ovat voineet lisätä eroosiota niin, että suuri osa maaperästä on muuttunut karuksi ja autioksi.

Eroosio vaivaa pahimmin Islannin koillisosaa. "Jäätiköiltä kulkeutuu sulamisvesien mukana sedimenttiä, jonka liikkuminen tuulen mukana voi ylläpitää eroosiota laajoilla alueilla", Käyhkö arvioi. Eroosion syyt voivat kuitenkin olla eri alueilla erilaisia.

"Rannikolla se lienee ihmislähtöistä mutta sisämaassa kenties enimmäkseen luonnollista", Käyhkö arvelee.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta Islannin eroosioon - ja eroosioon yleensäkin - on vaikea ennakoida, sillä eri tekijät voivat vaikuttaa eri suuntiin.

"Runsaammat talvisateet voivat paksumman lumen vuoksi vähentää talvista tuulieroosiota, mutta lumen sulaessa vesieroosio voi lisääntyä", Käyhkö laskee.

Lumirajakin vaikuttaa, sillä lumeton rannikko olisi talvella herkkä vesieroosiolle.

Jäätikköjokien tulviminen ja niiden suuri sedimenttimäärä voivat nekin lisätä eroosiota ainakin hetkellisesti. Tuulieroosio taas voi vähentyä. Sitä esiintyy vain metsänrajan ulkopuolella ja metsät voivat levittäytyä pohjoiseen sekä ylemmäs tuntureille ilmaston lämpenemisen seurauksena. "Mutta silloinkin pitää ottaa huomioon muutokset muun muassa lumipeitteessä, tuulissa ja sateissa", Käyhkö huomauttaa.

Kanadassa, Alaskassa ja Venäjällä ikiroudan sulaminen on jo aiheuttanut eroosiota hyvin suurilla alueilla. "Sulava arktinen maaperä on usein löysää massaa, joka on herkkää veden kuluttavalle vaikutukselle. Siinä voi käynnistyä hyvin voimakas eroosio", kertoo dosentti Miska Luoto.

Luoto vetää Oulun yliopiston Thule-instituutissa Pohjoinen maankäyttö ja maanpeite -tutkimusohjelmaa. Se tutkii maankäytön ja -peitteen muutoksia, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niiden ympäristövaikutuksia. Tulosten perusteella kehitetään keinoja luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.

Kovien tuulten yleistyminen varsinkin talvella voi olla toinen ilmastonmuutoksen tuoma vaikuttaja.

"Pohjois-Suomessa on jo tehty havaintoja siitä, että tuulten mukana kulkevat lumi- ja jääkiteet kuluttavat palsasoiden turvemättäitä", Luoto kertoo. Ikiroudan sulamisen on havaittu aiheuttavan myös maanvyöryjä hienoaineksisilla rinteillä esimerkiksi Siperiassa.

Lapissa tuulen aiheuttamia eroosiolaikkuja on noin 60 eri paikassa, yhteensä noin kymmenen neliökilometriä. Suurin eroosiokeskittymä on Pöyrisjärven ympäristössä.

"Dyynien eroosiota esiintyy lähes ainoastaan metsänrajan pohjoispuolella. Ensimmäiset eroosiolaikut ovat syntyneet jo tuhansia vuosia sitten", Käyhkö kertoo.

Varsinkin metsänrajalla, missä kasvillisuus vaihtelee kaikkein eniten, laikut ovat välillä aktiivisia ja välillä taas stabiileita. Viimeisin eroosion aktivoituminen tapahtui Lapissa noin 150-900 vuotta sitten. Ajankohta osuu yksiin pienen jääkauden tuoman viileän ilmaston kanssa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

323 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Poliittinen eliitti köyhän asialla

Muutosta tuohon tolkuttomaan tukemiseen haluavat juuri me, jotka maksamme kaiken. Ihan sama äänestääkö vätys vaaleissa s... Lue lisää...
Kuka arvaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

25.4.

Naapurit

25.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image