Musta koira seisoo järkähtämättä parvekkeen kaiteen äärellä. Alas on metrien pudotus, eikä maan kamaralle ole omin päin pääsyä.
Rakennus voisi olla sortumaisillaan tai tulessa tai laskeutumaan lähdettäisiin kallion kylkeä – Pati ei osoita epäröinnin merkkejä.
Oranssit laskeutumisvaljaat tarkoittavat 3,5-vuotiaalle sileäkarvaiselle noutajalle töitä, ja paikkaan, jossa pelastuskoiran apua tarvitaan, mennään kyselemättä ja pelotta. Ihan niin kuin on monta kertaa harjoiteltu.
”Koira on ollut minulla nyt puolisen vuotta, ja vaikka aluksi hieman puntaroin aikuisen koiran ottamista ja sen sopeutumista pelastuskoiratehtäviin, täytyy kyllä antaa koiralle isot kehut”, kertoo omistaja ja koiranohjaaja Jarno Keränen, kun parivaljakko on laskeutunut turvallisesti maan kamaralle.
”Koiralla tuntuisi olevan hyvin motivaatiota ja potentiaalia! Tavoitteena on kouluttaa koirasta kansallisen viranomaistason lisäksi kansainvälinen pelastuskoira.”
Keränen toimii palomiehenä, ensihoitovastaavana ja pelastussukeltajana Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Työnsä ohella hän toimii VSS-pelastuskoiraryhmänjohtajana (väestönsuojelu) sekä pelastuslaitoksen pelastuskoirayhteyshenkilönä. Lisäksi hän kuuluu Oulun Seudun Etsintäkoirat, OSE ry:n hälytysryhmään ja Finn Rescue Finland, FRF:n pelastuskoiraryhmään.
Suomessa pelastuskoirien työnkuvaan kuuluvat pääsääntöisesti henkilöetsinnät poliisiviranomaisen apuna. Lisäksi koiria koulutetaan pelastusviranomaisten avuksi raunio- ja laviinikoiriksi, jotka etsivät loukkaantuneita ihmisiä sortuneista rakennuksista tai lumi- ja maamassojen alta. Rauniokoirilla ohjaajineen on mahdollisuus sijoittua myös Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman, Finn Rescue Finlandin, pelastuskoiraryhmään, joka voidaan lähettää avuksi kansainvälisiin katastrofeihin.
Normaalioloissa pelastuskoirat toimivat pelastus- ja palveluskoirayhdistysten hälytysryhmissä osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua (Vapepa). Jos pelastuskoiratoiminta kiinnostaa ja oman koiran ominaisuudet täyttävät pelastuskoiralta vaaditut kriteerit, toimintaan voi tutustua yhdistysten järjestämillä perehdytyskursseilla.
”Uusiin harrastajiin suhtaudutaan avoimesti. Yhdistykset järjestävät perehdytystä ja infotapahtumia tarpeen mukaan. Harjoituksia ja kokeita on mahdollisuus tulla seuraamaan”, Keränen kertoo.
”Täytyy kuitenkin muistaa, että pelastuskoiran kouluttaminen on haasteellista ja pitkäjänteistä toimintaa, joka vaatii myös erityisiä harjoitusolosuhteita. Esimerkiksi raunioradalla kuvataan erilaisilla betoni-, teräs- ja puuelementeillä sortuma- ja myrskytilanteita sekä talvella lumivyöryolosuhteita. Ketteryyttä ja hallittavuutta harjoitellaan esimerkiksi erilaisilla telineillä ja epämiellyttävillä alustoilla.”
Vaaditun koulutustason saavuttaneet koirakot sijoittuvat hälytysryhmiin, jotka osallistuvat etsintätehtäviin viranomaisten apuna, joten laji vaatii treenausmotivaation lisäksi myös sitoutumista toimintaan.
”Pelastuskoiran tulee olla hyväluonteinen, peloton ja terve. Myös ohjaajan tulee olla terve, sosiaalinen ja henkisesti tasapainoinen sekä ennen kaikkea halukas auttamaan hädässä olevia”, Keränen summaa.
Vaikka oman koiran ominaisuudet eivät pelastuskoiraksi riittäisikään, toimintaan tarvitaan asialle omistautuvia ihmisiä myös ilman koiraa.
”Etsintätyö on aina yhteistyötä, niin ihmisen ja koiran kuin vapaaehtoisten ja viranomaisten välillä. Tarvittaessa pelastuskoiraryhmän jäsenet osallistuvat avustus- ja etsintätyöhön myös ilman koiraa, joten toiminnassa tarvitaan myös koirattomia henkilöitä suunnistajiksi ja apuohjaajiksi.”
Oulun alueen pelastuskoiratoiminta esittäytyy kansainvälisenä pelastuskoirapäivänä 29.4. Äimäraution raviurheilukeskuksessa. Alueen toimijat esittelevät toimintaa ja vastailevat kysymyksiin.
