Juuri valmistuneen kirkkomuusikon Riina Impiön työuraa ei taantuma uhkaa. Hän pääsisi heti suoraa oman alansa töihin, sillä seurakunnat kärsivät kanttoripulasta ja urkureiden työllistymisprosentti hipoo sataa. Impiö tuuraa heinäkuun ajan Tyrnävän seurakunnan kanttoria.
Nuoren urkurinalun täytyy kuitenkin hakea jatkokoulutukseen saadakseen seurakunnalta vakinaisen kanttorinviran. Vielä kaksi vuotta sitten ammattiopistosta valmistuneet pystyivät hakemaan virkaa, mutta nykyään vakinaisella kanttorilla täytyy olla vähintään ammattikorkeakoulututkinto.
Riina Impiö on hakenut kirkkomusiikin jatkokoulutukseen Kuopion Sibelius-akatemiaan. Luottamus sisäänpääsyyn on vahva.
"Voisin työskennellä kanttorina määräaikaisesti vuoden ja hakea tämän jälkeen seuraavaan seurakuntaan ja sitten taas seuraavaan, mutta saisin silloin huonompaa palkkaa kuin vakinaistettuna", Impiö harmittelee mutta jatkaa, ettei tunne itseään vielä valmiiksi työelämään.
Kirkkomuusikoita ei seurakuntien ahdingosta huolimatta tuoteta liukuhihnalta. Impiön lisäksi Oulun konservatorion kirkkomusiikin ammattilinjalta valmistuu vain kaksi. Kaikki alan opiskelijat konservatoriossa ovat naispuolisia, ja seurakunnissa naiset korvaavat eläköityvät mieskanttorit.
Impiö itse halusi opiskella kirkkomusiikkia alan monipuolisuuden vuoksi. Esimerkiksi klassisella puolella muusikon täytyy selkeämmin valita oma soittimensa ja pysyä siinä, mutta Impiö on saanut soittaa urkujen lisäksi pianoa ja laulaa. Tämä taas takaa hänelle paremmat työmahdollisuudet.
"En jaksaisi istua samassa seurakunnassa 40:ä vuotta, vaan haluaisin soittaa ja laulaa muutakin kuin hengellistä musiikkia."
Musiikin ammattitutkinto koostuu suurimmaksi osaksi opiskelijan omasta harjoittelusta. Ohjattuja tunteja on viikoittain vain muutama. Impiön mukaan tällainen koulutustapa on onnistunut, mutta se vaatii opiskelijalta enemmän itsekuria ja todellista paloa alaansa.
"Vain ne valmistuvat, joille musiikki on elämän tärkein asia."
Pianonsoiton yliopettajaHannu Hirvelä pitää musiikkialan perustutkintoa oivana vaihtoehtona perinteiselle yhdistelmälle, jossa nuori käy lukiota ja opiskelee iltaisin musiikkiopistossa.
Musiikkialan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja kestää kolme vuotta.
Musiikkialaa pääsee vuosittain opiskelemaan 15 nuorta. Koulutusohjelma käynnistyi vuonna 2001.