Suomalaisoppilaat ovat maailman huippua luonnontieteissä, matematiikassa ja lukemisessa, kertoo OECD:n tuore Pisa-tutkimus. 57 maan vertailussa Suomi sijoittui ykköseksi kaikkien aikojen suurimmalla pistemäärällä 563. "Mikä olisikaan ollut parempi syntymäpäivälahja nuorilta pian 90 vuotta juhlivalle Suomelle", iloitsi opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) Programme for International Student Assessment eli Pisa-tutkimuksessa kartoitettiin 15-vuotiaiden nuorten osaamista luonnontieteissä, lukutaidossa ja matematiikassa. Luonnontieteissä Suomi oli ykkönen, lukutaidossa ja matematiikassa kakkonen.

Vuosien 2000 ja 2003 Pisa-tutkimuksissa Suomi oli lukemisykkönen, nyt Korea kiri ohi. Matematiikassa Suomen tahti on ollut nousujohteinen: vuonna 2000 Pisassa Suomi oli neljäs, vuonna 2003 ja 2007 napsahti toinen sija. Luonnontieteissä Suomi oli viimeksi jaetulla ykkössijalla Japanin kanssa, nyt kultamitalisijaa saatiin hallita yksin. 95 prosenttia suomalaisista nuorista saavuttaa Pisa-tutkimuksen mukaan OECD-maissa vaaditun perustason. Tämä on enemmän kuin missään muualla -- silti Suomessakin viisi prosenttia oppilaista jää vaatimustason alapuolelle. "Suomen kouluista puuttuvat ne terävimmät huiput", arvioi Sari Sarkomaa. Hän ei kuitenkaan ole palauttamassa kouluihin tasokursseja lahjakkuuksien esiin nostamiseksi, vaan toivoo kouluihin lisää joustavuutta.

Sukupuolten väliset erot ovat toinen Suomen sudenkuopista: tytöt menestyvät poikia paremmin lukutaitokokeessa, pojat taas pärjäävät matematiikassa. Esimerkiksi lukutaitokokeessa sukupuoliero on pistemäärältään OECD-maiden suurin. "Ero on niin valtava, että se jo tarkoittaa jotakin. Sen korjaaminen on vaikea asia", arvioi Pisan projektipäällikkö Pekka Arinen. Suomen vahvuudeksi kokeessa nousi tasalaatuisuus. Esimerkiksi koulujen väriset erot olivat Suomessa pienimmät. "On sama missä koulussa ja missä osassa Suomea oppilas käy", Arinen toteaa. Tasainen laatu syntyy myös kustannustehokkaasti: Arisen mukaan Suomessa ollaan OECD-maiden keskiarvolla niin tuntimäärien kuin oppilaskustannustenkin suhteen. Lisäksi opetustutkija haluaisi nostaa esiin yhden vähän yllättävämmän faktan. "Suomessa lapset saavat olla lapsia. Kun Britanniassa lapset pistetään kouluun jopa nelivuotiaana, on se täällä edessä vasta seitsemän vuoden iässä."