Luxembourgin ja Tuileries’n puistojen ohella yksi Pariisin eturivin puistoista, kasvitieteellinen puutarha Jardin des Plantes, sijaitsee Seinen vasemmalla rannalla niin kutsutussa Latinalaiskorttelissa. Se on perustettu jo vuonna 1626, ja alkujaan Ludvig XIII:n henkilääkäri Guy de la Brosse kasvatti siellä lääkeyrttejä. Puutarha avattiin yleisölle vuonna 1640.
Alueella on myös eri rakennuksissa museon osastoja, joten siellä on paljon katsottavaa luonnontieteiden historiasta kiinnostuneille – kohokohtana Le Grand Galerie de l’Evolution.
Pieni eläintarha Ménagerie du Jardin des Plantes siirrettiin aikoinaan tälle paikalle Versaillesista ja on etenkin pienille kävijöille mieluinen paikka.
Pariisilaiset hölkkäävät sankoin joukoin aamuisin ennen töihin lähtöä puiston käytävillä, ja päivisin päiväkoti- ja koululaisryhmät vierailevat puutarhassa tai eläintarhassa  patonkieväineen.
Pienoislabyrintti innostaa lapset leikkimään piilosta – aikuinen ei mataliin pensaskäytäviin mahdukaan.
On vaikea kuvitella tämän miellyttävämpää lenkkeily-ympäristöä. Satunnainen kävijä tosin mieluummin liikkuu hitaasti ja pysähtelee ihastelemaan patsaita, istutuksia ja upeiden ruusuporttien muotoja, värejä ja tuoksuja.
Eurooppalaista alkuperää olevista puutarhakasveista ruusu on ollut kaikkein suosituin ja arvostetuin. Keskiajalla ruusua käytettiin ennen muuta lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Jardin des Plantesin rosario perustettiin vuonna 1990, ja siellä on satoja ruusulajikkeita ja ruusupuita. Toinen toistaan kauniimmat pensaat seuraavat toisiaan ja tuoksu on ihastuttava – paikka on kuin maanpäällinen paratiisi.
Rosarion ruusuportit ovat näyttäviä. Joissakin porteissa on vain yhtä ruusulajiketta, joissakin on käytetty esimerkiksi keltaista ja punaista väriä samassa portissa.
Jardin des Plantesissa on ensimmäinen Ranskaan istutettu libanoninsetri. Käytäviä reunustavat uljaat puurivistöt hivelevät silmää, mutta vieraita puulajeja on niin paljon, että ranskan kieltä taitamattoman kannattaa varustautua opaskirjalla, jos haluaa saada puiden nimet selville.
Kivikkotarhassa on kasveja Himalajalta ja Alpeilta. Kasvihuoneissa esitellään muiden muassa Meksikon ja Australian trooppisia kasveja
Kasvitieteellisen puutarhan alueella on myös botanisteja kouluttava oppilaitos, ja puutarhaa käytetään paljon opetustarkoituksiin.
Niin hyöty- kuin koristekasvitkin on jaoteltu osastoihin ja esitelty suvuittain, ja kaikki kasvit on huolellisesti varustettu nimikylteillä.
Kasvitieteellisen puutarhan perustamisen aikoihin lääkeyrtit ja niistä valmistetut juomat, hauteet ja uutteet olivat olennainen osa lääkärin työtä, kun lääketeollisuuden mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja kiroista ei ollut vielä aavistustakaan.

 Monet yrtit persiljasta rosmariiniin ja laventeliin ovat käytössä edelleen, mutta nykyisin enimmäkseen maustekasveina, eivät niinkään lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia.
Luonnonyrteistä meilläkin on käytetty esimerkiksi nokkosta, poimulehteä ja ratamoa. Suomessa luonnonlääkinnän perinne katkesi 1900-luvun alussa, mutta Keski-Euroopassa luonnon lääkeyrttejä suosittelevat myös lääkärit.
Puutarhassa kuljeskellessaan voi löytää esimerkiksi  nestettä poistavia kasveja tai vaikkapa kasveja, joista saadaan kuitua kankaan valmistukseen.
Kasveista kiinnostunut saa helposti kulumaan kokonaisen päivän tai parikin Jardin des Plantesissa.
 Kaiken kaikkiaan Jardin des Plantesin puutarhassa on noin 10 000 kasvilajiketta.
Jardin des Plantes on aivan Gare d’Austerlitz -metroaseman vieressä. Puutarhaan on vapaa pääsy, mutta museoihin ja eläintarhaan on pääsymaksu. Puiston laidalla sijaitsee Alhambrasta vaikutteita saanut Pariisin Moskeija, joka antaa tuulahduksen erilaisesta Pariisista. Sen mosaiikkeja kannattaa mennä ihailemaan, samalla voi nauttia kupposen teetä.

Kasvitieteellisen puutarhan kotisivut: jardindesplantes.net
Lisälukemista: Brent Elliott: Floora – puutarhakasvien historiaa. Royal Horticultural Society. Schildts 2005.
Alan Mitchell – John Wilkinson: Euroopan puuopas. Otava 2004.