Kesä on juhlien aikaa. Entä jos tekisitkin jotain tällä kertaa toisin, ja veisit juhlat luontoon? Sinne missä taivas on katto, varpaiden alla nurmimatto. Tila ei lopu keneltäkään kesken. Ja elävä musiikki on linnun laulu.
Paikkaa kun pohdit, helpoimmalla pääset, jos pidät juhlat omalla pihalla. Ilmojen yllättäessä apu on lähellä. Oman pihan juhlissa voi kuitenkin käydä niin, että vieraat jalkautuvat sinne ja tänne, eikä haluttua juhlan tuntua yhdessä olemisesta saavutetakaan.
Hyvä vaikkakin vaivalloinen vaihtoehto on viedä kesäjuhlat puistoon. Siellä viihtyvät kaikki ikään katsomatta. Juhlimisen ohessa pikkuväki ja vähän isompikin voi heittäytyä yhteiseen peliin tai leikkiin.
Puistossa juhliessa oman juhlapaikan tunnun voi luoda viemällä nurmimatolle niitä elementtejä, joista haluaa juhlansa rakentaa.
Pessimistien näkökulmasta ajatus on täysin hullu, Suomen kesä kun on mitä on. Mutta ainahan takataskussa voi olla suunnitelma b, jos taivas vaikka itkee. Pihajuhlien järjestäminen vaatiikin vähän enempi päänvaivaa, rentoa otetta ja reipasta retkimieltä.
Juhlapaikkaa pohdittaessa on hyvä huomioida se, että puistot ovat kaikkien ihmisten olohuoneita. Eli puiston tulisi olla niin iso, että siellä saa olla rauhassa, vaikka paikalla olisi muita. Plussaa ovat myös valmiit istuimet, etenkin jos vieraiden joukossa on vanhempaa väkeä. Jostain läheltä pitää löytyä myös wc, sekä parkkipaikat autoille.
Kun paikka ja ajankohta on päätetty voi ajatukset suunnata kutsuun. Se voi olla napin painallus somessa, tai se voi olla perinteisempi postipojan tuoma kirje.
Useampien eri juhlien yhdistäminen yhdeksi kannattaa etenkin jos vieraissa on samaa väkeä. Järjestäjien kannalta ratkaisu on myös huojentava. Menuun voi suunnitella yhdessä, leipureita on useampi, kustannukset puolittuvat, ja mikä parasta vieraat viipyvät, koska heidän ei tarvitse kiirehtiä juhlista toisiin.
Juhlien mustavalkoinen teema erottuu edukseen puiston pehmeällä nurmimatolla. Se toistuu niin kutsussa, pöytäliinoissa kuin serveteissäkin.
Kattauksen päähuomio oli palmunlehdistä tehdyissä kertakäyttöastioissa, luonnon kukissa ja kynttilänjaloiksi maalatuissa vanhoissa pulloissa.
Menu suunniteltiin puistojuhlaan sopivaksi, niin että kaiken muun paitsi salaatin saattoi syödä sormin.
Tarjoilualustoiksi ostettiin varsin edullisia ja hengettömiä mittatilauksena leikattavia pleksilevyjä. Pöytäliinojen virkaa toimittivat lakanat. Liinojen alle piilotettiin pöydät, jotka olivat helposti siirrettäviä puutarhapöytiä.
Istuinalustoiksi nurmimatolle levitettiin omat ja naapurin räsymatot. Kaikkein huolettominta oli, että kenenkään ei tarvinnut siivota kotiaan.