Kaleva

Kun Mikko ja Maarit Laitisen perhe muutti Lumijoelle, he uskoivat löytäneensä unelmiensa kodin. "Kolusimme pitkään vanhoja hirsitaloja Siika- ja Kiiminkijoen rantapaikoilta. Kun tämä löytyi, uskoimme, ettei tästä tarvitse ikinä lähteä pois", Mikko Laitinen miettii.

Vuonna 1984 valmistunut talo löytyi Lumijoen Varjakasta meren ääreltä. "Esittelypäivänä oli kuuma kesäpäivä; kaikki ikkunat ja ovet olivat auki. Vaimo totesi minulla olleen koko ajan autuas virne kasvoilla, kun kiertelin pihalla."

Kaupat syntyivät saman tien. Hinta oli korkea, ja perhe joutui ottamaan suuren lainan. "Olimme puhuneet etukäteen kolmen sukupolven yhteisestä asumisesta. Äitini tuli meille asumaan." Sillä lailla lainanhoitoasiatkin saatiin helpommiksi.

Samana syksynä perhe teki lomareissun. "Kun avasimme matkalla kasseja, tuntui häivähdys outoa hajua."

Se kuitenkin unohtui, ja Laitiset asuivat talven talossa. "Vaimolla alkoi olla koko ajan pientä lämpöä, ja tyttäremme Ottiilia sai mystisen lonkkatulehduksen eikä pystynyt kävelemään. Kolmella meistä puhkesi astma ja yhdellä stressiperäinen sydänsairaus", Mikko Laitinen muistelee.

Toukokuussa terveystarkastaja tuli katsomaan taloa ja neuvoi laittamaan korvausilmaventtiilejä. "Toivoimme ongelmien korjautuvan tällä. Mutta seuraavana syksynä 2004 päiväkodista huomautettiin lasten vaatteiden haisevan."

Mikko Laitinen otti yhteyttä VTT:hen. "Heillä oli kuitenkin niin paljon töitä, että he suosittelivat ottamaan yksityisen kuntokartoittajan."

Tarkastuksessa löytyi virheitä talon alapohjassa, seinien alaosissa sekä ulkoseinissä. Korjausarvio oli 45 000 euroa. Laitiset saivat sovittua talon heille myyneen ja talon alkuperäisen omistajan kanssa, että kustannukset jaetaan kolmeen osaan.

"Tässä vaiheessa oli huojentunut olo. Sopimus saatiin ja talo saataisiin kuntoon luotettavien asiantuntijoiden avulla."

Korjausten tekemiseen pyydettiin tarjoukset neljältä eri firmalta. "Kartoittaja selosti, mitä ja miten pitää tehdä, ja niin myös teetettiin. Remontti tuli kaiken kaikkiaan kuitenkin arvioitua kalliimmaksi, koska kaikki tehtiin laajimman suosituksen mukaan."

Samassa yhteydessä perheen piti hävittää muun muassa sohvat ja sängyt. Talon ympärille kaivettiin salaojat ja ulkolaudoitukset uusittiin. Sisäremontissa vaihdettiin lattiapinnat ja keittiö tehtiin kokonaan uusiksi.

Alkutalvesta 2006 haju alkoi taas puskea nurkista. Laitinen otti yhteyttä niin Hengitysliittoon kuin kuntokartoittajiin. Ensimmäisenä neuvona oli nurkkien ja seinien tiivistäminen, jolloin haju mahdollisesti tuulettuisi ajan kanssa.

"Tiivistin ja maalasin seiniä tuskan hiki otsalla. Samalla mietin, voiko tilanne tosiaan korjautua tällä."

Helmikuussa 2007 oireiden palattua otettiin sisäilmanäyte, joka osoitti yli tuhatkertaisia sädesienimääriä ja muita homeita. "Pakkasimme saman tien laukut ja muutimme Raaheen evakkoon. Meille oli syntynyt Aulis ja halusimme heti pois."

Vaurio osoittautui niin laajaksi, että terveystarkastaja totesi asumisen olevan terveydelle haitallista. Hän neuvoi ottamaan yhteyttä Valtion asuntorahastoon, josta voi saada korjausavustusta tai tukea uuden talon rakentamiseen.

"ARA:n virkamiesten peruslähtökohta tuntui olevan, että tässä olisi jokin koira haudattuna. Olin myös kansanedustajiin yhteydessä", Mikko Laitinen kuvailee.

Kesälomien jälkeen asuntorahastolta tuli ohje, että ensin pitää selvittää myyjien vastuu käräjillä. Laitiset palkkasivat asianajajan.

Samaan aikaan saatiin uusi korjausarvio, jossa koko kauheus selvisi. Alkuperäinen korjaus olisi vaatinut muun muassa koko alapohjan purkamisen ja tyhjentämisen. Saneerauksen kustannusarvio oli nyt lähes 140 000 euroa.

"Samassa yhteydessä löytyi myös aiemmin kartoittamattomia yläpohjavaurioita. Lopputulos on, ettei taloa kannata korjata."

Parhaillaan Laitiset odottavat myyjien vastinetta korvausvaatimukseen rakennuksen salaisesta virheestä. Kesäkuun alussa perhe muuttaa joka tapauksessa takaisin Lumijoelle vuokra-asuntoon.

"Olemme molemmat töissä ja tarvitsemme kuitenkin toimeentulotukea. Tilanne on helvetillinen", Mikko Laitinen toteaa. Hän on ammatikseen musiikkiterapeutti ja opiskelee Oulun yliopistolla psykoterapiaa.

"Olen kiertänyt talotehtaita hattu kourassa vuoden ajan ja kysellyt mahdollisuutta esittelytalosopimukseen, jolla saataisiin uusi talo edullisemmin. Finnlamellilla oli lämmin vastaanotto. Loppujen lopuksi päädyin tehtaan hirsitalokauppiaaksi. Kaikki selviytymiskeinot ovat käytössä."

"Olen sopinut talokaupoista ja luvannut käyttää tulevaa taloamme esittelyissä", Laitinen kertoo ja hymyilee talomyyjän pestilleen.

"Ympäristökeskus ja kunta ovat myöntäneet purkuluvan. Kun nyt pääsisimme sopimukseen, niin purkaisimme talon heti ja rakentaisimme ripeästi uuden", Mikko Laitinen toivoo.